Alalle soveltumattomuus sairaanhoitotyössä : käsitesynteesi

Abstract

Sairaanhoitajien, korkeimmin koulutettujen hoitotyön ammattilaisten, työtä ohjaavat lainsäädäntö sekä eettiset ohjeet ja arvot. Näiden seuraamista saatetaan laiminlyödä, mikä pahimmillaan voi vaarantaa potilasturvallisuutta. Alalle soveltumattomuus ilmenee lisääntyneinä hoitohenkilökunnan epäammatillisuuteen kohdistuvina kanteluina ja muina ilmoituksina.

Sairaanhoitoalalle soveltumattomuus on ilmiönä hyvin mielenkiintoinen ja vähän tutkittu. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada aiheesta sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajakoulutuksen valintakoemenetelmän kehittämisessä. Valintakoemenetelmän kehittäminen on tarpeellista, jotta vältyttäisiin virheellisiltä opiskelijavalinnoilta ja samalla opintoihin valikoituisivat motivoituneet ja opiskeltavasta alasta tietoiset hakijat.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin käsitesynteesin menetelmällä Walkerin ja Avantin kuusivaiheista mallia mukaillen. Tietopohjana käytettiin kirjallisuutta sen eri tekstilajeineen. Aluksi etsittiin keskeisille käsitteille sanakirjamäärittelyt. Tämän jälkeen tehtiin tiedonhakua muun muassa Cinahlista, laeista sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa valvovan tahon, Valviran internetsivuilta. Hyväksytyistä aineistoista etsittiin aiheita, jotka kertoivat jotain sellaisista ilmiöistä, joita ei hyväksytä tai suosita sairaanhoitoalalla työskentelevillä tai alalla opiskelevilla henkilöillä. Näistä aiheista muodostettiin pelkistyksiä, joita yhdisteltiin aina laajempiin yläluokkiin siten, että ylimmäksi, ilmiöitä määritteleväksi yläluokaksi saatiin ”sairaanhoitoalalle soveltumattomuus”.

Käsitesynteesin tuloksena soveltumattomuutta määrittävien ilmiöiden yläkäsitteiksi muodostuivat kykenemättömyys, vaikea elämäntilanne, henkilöriippuvaiset puutokset, ammattivelvollisuuksien laiminlyönti ja ymmärtämättömyys sekä virheellinen kuva ammatista. Tuloksia voidaan hyödyntää valintakoemenetelmän kehittämisessä siten, että hakutilanteessa kyseenomaisia osa-alueita voidaan kartoittaa ja tutkia erilaisissa yksilö- ja ryhmätilanteissa esimerkiksi lomakkein tai haastatteluin

Nurses’, the most highly educated nursing professionals, work is guided by legislation and ethical guidelines and values. Monitoring these might be neglected which at worst could endanger patient safety. Unsuitability for health care profession appears in increased number of complaints and other declarations.

Unsuitability in nursing as a phenomenon is very interesting and little explored. The aim of this study is to obtain information that can be utilized in the development of nursing education student selections. The development of the entrance examination is necessary in order to avoid unsuccessful student selections and at the same time to select motivated candidates for studies who are aware of the studied area.

This study was carried out with the method of concept synthesis by following Walker and Avant’s six-step model. Theoretical base of this concept synthesis is grounded in the literature with its various text types. Initially, key terms were searched as dictionary definitions. Other information retrieval sources were Cinahl database, Finnish legislation and health care professionals’ performance monitoring body, Valvira. Materials selected for the synthesis included descriptions of unacceptable behaviour or unfavoured qualities of nurses or nursing students. Data was derived from the material by the methods of condensing and grouping meaning units into subcategories and categories. Finally, the categories described the phenomena labelled as unsuitability in nursing.

As a result of the concept synthesis the terms defining unsuitability became inability, difficult life situation, person-related deficiencies, negligence of professional duties and lack of understanding of the profession, as well as incorrect image of nursing. The results can be utilized in the development of entrance examination system so that the defining terms are included in the evaluation process of potential nursing candidates by using a variety of individual or group assignments with methods such as structured instruments or interviews