Oma piha, oma yhteisö : yhteiskehittely ja Green Care -toiminta ikääntyneen osallisuutta tukemassa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli ikääntyneiden asukkaiden osallistaminen yhteiskehittelyn avulla oman lähiympäristön suunnitteluun helsinkiläisessä Wilhelmiinan asumispalvelukeskuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin osana Wilhelmiinan sisäpihaprojektia. Teoreettinen viitekehys liittyi sekä yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen että Green Care -toimintaan. Menetelmänä käytettiin yhteiskehittelyä, jonka tarkoituksena oli suunnitella pihan uudistamista ja siellä tapahtuvaa toimintaa.

Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden muodosti yhteiskehittelyprosessi, jonka myötä pyrittiin selvittämään osallistavan toiminnan vaikutusta yhteisöllisyyden kehittymiseen. Yhteiskehittelyn tuotosta arvioitiin samasta näkökulmasta: mahdollistaako piha ja sen käyttösuunnitelma yhteisöllistä, sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintaa ikääntyneiden asukkaiden, heidän läheistensä ja työntekijöiden kannalta?

Yhteiskehittelytyöpajat toteutettiin talvella ja keväällä 2015 soveltaen Innokylässä kehiteltyä Innopaja-mallia. Työpajojen osallistujat olivat Wilhelmiinan asukkaita, asiakkaita ja henkilökuntaa sekä sisäpihaprojektissa mukana olevia ammattilaisia. Pajojen tuotoksina olivat alustavat pihasuunnitelmat sekä pihan vuosikello. Keskeinen osa yhteiskehittelyprosessia oli yhteinen arviointi pajojen tuotoksista ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Yhteisöllisyyden tavoittelu näkyi työpajojen tuotoksissa. Työpajojen osallistujat näkivät pihan paikkana, joka voi tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, kohtaamiseen, yhdessä viihtymiseen ja luontokokemusten jakamiseen. Kokemus sisäpihan vuosikellon eli pihalla tapahtuvan vuodenaikojen mukaisen toiminnan suunnittelusta oli kannustava. Yhteiskehittelyyn osallistuneet ja sisäpihaprojektin ohjausryhmä olivat tyytyväisiä prosessissa aikaansaatuihin tuloksiin.

Yhteiskehittely vaatii onnistuakseen rajaamista: tavoitteen on oltava suhteessa käytössä oleviin resursseihin. Myös kaikkien kehittämisen kohteen kannalta olennaisten tahojen tulisi osallistua yhteiskehittelyyn. Silloin saadaan mukaan monipuolisesti eri näkökulmia ja yhteinen käsitys kehitettävästä asiasta syvenee. Yhdessä neuvoteltuun lopputulokseen myös sitoudutaan paremmin.

The focus of this practice-based thesis was to include the elderly residents of Wilhelmiina’s senior home and assisted living facility in designing their own courtyard. The theoretical reference was based on such concepts as sense of community, social inclusion and Green Care. Co-design was used as a method in planning the renewal of Wilhelmiina’s courtyard and the ways the community wishes to use it.

Realizing the process of co-designing was the main purpose of the thesis. Answers were sought to the following questions: Does engaging the members of the community in the planning and designing process create more sense of community? Will the garden design and the yearly calendar for the garden enable activities that promote communality and social inclusion among the ageing residents, their relatives and friends and the members of the staff?

The co-design workshops were implemented in the winter and spring of 2015. The model of ‘Innopaja’, created and shared by the open innovation community Innovillage, was applied to the workshops. Wilhelmiina’s residents and customers, members of staff, and other professionals participated in the workshops. The output of the workshops included preliminary garden designs and a yearly calendar for Wilhelmiina’s courtyard. The shared evaluation of the output and achieving the set objectives of the workshops took center stage in the co-design process.

The sense of community manifested itself in the output of the co-design workshops. The participants recognized the courtyard as a natural setting for social connection, enjoying the company of others, and sharing their nature experience. In particular, planning the yearly calendar together was inspiring. The people who participated in the co-design process and the project steering committee in Wilhelmiina were pleased with the results.

In order to succeed in a co-design process it is important to set the goals in relation to the resources available. It is essential to involve all the stakeholders in the co-design process: this way it is possible to see the subject from versatile perspectives, create a shared understanding, and commit all the parties to the result of the process.