Hoidettavan ehdoilla : Kartoitus Vaasan kaupungin omaishoitajien jaksamisesta ja tyytyväisyydestään heille suunnattuja palveluita kohtaan
Mäkelä, Pauliina; Kivioja, Inkeri (2016)
Mäkelä, Pauliina
Kivioja, Inkeri
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605178197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605178197
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten omaishoitajat jaksavat ja selviytyvät arjessaan hoidettavansa kanssa. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa, minkälaisia asioita ja millaista tukea omaishoitajat kaipaavat arkeensa. Työn tarkoituksena oli kerätä hyödyllistä tietoa sekä kehittämisideoita omaishoidon tuen yksikköä varten. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää vastaajien tyytyväisyyttä infotilaisuutta sekä infokansiota kohtaan. Työllä haluttiin saada omaishoitajien ääni kuuluviin. Tutkimuksen tavoitteet laadittiin yhteistyössä Vaasan kaupungin omaishoidon tuen yksikön kanssa.
Aineisto tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeilla. Kohderyhmäksi valikoitui vuodesta 2011 lähtien omaishoidon tuen piiriin tulleet asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 124 omaishoitajaa. Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimuksen laadulliset kysymykset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Määrälliset kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelmaa (Statistical Package for Social Sciences) apuna käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään omaishoitoa käsitteenä, omaishoidon historiaa, omaishoidon tukea sekä kolmannen sektorin merkitystä omaishoidossa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että omaishoitajat kokevat arjen hyvin raskaaksi. Omaishoitajien jaksamista tukevat erilaiset harrastukset, läheiset ja oma aika. Intervallihoitoa pidettiin merkittävänä tukipalveluna. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä infokansion ja infotilaisuuden sisältöön. Suurin osa omaishoitajista koki saavansa riittävästi apua Vaasan kaupungin omaishoidon tuen yksiköstä. Omaishoitajien tietämys heille suunnatuista palveluista oli hyvää. Suurimpana epäkohtana omaishoitajat kokivat rahallisen tuen vähäisyyden, verotuksen sekä intervallipaikkojen puutteellisuuden. Työikäisten omaishoitajien asema koettiin huonoksi. Osa vastaajista mainitsi positiivisiksi asioiksi Vaasan kaupungin omaishoidon tuen yksikön sekä muistikoordinaattorin tekemän työn.
Aineisto tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeilla. Kohderyhmäksi valikoitui vuodesta 2011 lähtien omaishoidon tuen piiriin tulleet asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 124 omaishoitajaa. Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimuksen laadulliset kysymykset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Määrälliset kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelmaa (Statistical Package for Social Sciences) apuna käyttäen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään omaishoitoa käsitteenä, omaishoidon historiaa, omaishoidon tukea sekä kolmannen sektorin merkitystä omaishoidossa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että omaishoitajat kokevat arjen hyvin raskaaksi. Omaishoitajien jaksamista tukevat erilaiset harrastukset, läheiset ja oma aika. Intervallihoitoa pidettiin merkittävänä tukipalveluna. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä infokansion ja infotilaisuuden sisältöön. Suurin osa omaishoitajista koki saavansa riittävästi apua Vaasan kaupungin omaishoidon tuen yksiköstä. Omaishoitajien tietämys heille suunnatuista palveluista oli hyvää. Suurimpana epäkohtana omaishoitajat kokivat rahallisen tuen vähäisyyden, verotuksen sekä intervallipaikkojen puutteellisuuden. Työikäisten omaishoitajien asema koettiin huonoksi. Osa vastaajista mainitsi positiivisiksi asioiksi Vaasan kaupungin omaishoidon tuen yksikön sekä muistikoordinaattorin tekemän työn.