Energiantuotantotavan muutoksen teknistaloudellinen selvitys
Tölli, Matti (2016)
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605178312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605178312
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin Suomen siemenperunakeskus Oy:n (SPK) energiantarve ja suunniteltiin energian käytön tehostustoimia. Tavoitteena oli myös selvittää kolme eri vaihtoehtoista energiaratkaisua nykyisen järjestelmän tilalle tai rinnalle.
Työ tehtiin selvittämällä nykyinen energian tarve teknisillä mittausvälineillä (virtaus portaflow 300 ultraäänimittarilla, lämpötila thermaplus pintalämpötila-mittarilla) sekä kuvaamalla kameralla automaattilaukaisun avulla tunnin välein öljynkulutusmittarin lukema. Lisäksi analysoitiin olemassa oleva kuukausittainen kirjanpito öljykulutuksesta sekä sähkön myyjältä saatava tuntinen sähkönkulutus. Tiedoista saatiin rakennuksille konduktanssi, jonka avulla voitiin määritellä myös lämmön kulutukselle vuosipysyvyyskäyrä. Tähän saatiin säätiedot SPK:n omalta sääasemalta, joka mittasi kattavasti säätietoa neljän minuutin välein.
Työssä haettiin tarjoukset eri ratkaisu vaihtoehdoille. Tarjoukset käsiteltiin ja tarkennettiin kohde käynnein. Tarjousten perusteella laskettiin takaisinmaksuajat ja investointien sisäiset korkokannat.
Työn tuloksena saatiin vuosipysyvyyskäyrät sähkön- ja lämmönkulutukselle, rakennusten tarvitsemat huippu- ja minimitehomäärät. Työssä löydettiin energiankäytön kannalta tehottomia seinä- ja ovirakenteita sekä lämpövuotoja lämmityskattilasta. Tavoitteena oli löytää kolme eri mallia tulevaisuuden energiaratkaisuksi. Tuloksena saatiin kolme eri ratkaisumallia energiantuottamiseen tulevaisuudessa (ilmavesilämpöpumppu, maalämpöpumppu ja pellettikattila sekä lämmön- ja sähkönyhteistuotanto kaasutuslaitteisto). Laskennalliseksi takaisinmaksuajoiksi investoinneille saatiin 8-26 vuotta.
Työ tehtiin selvittämällä nykyinen energian tarve teknisillä mittausvälineillä (virtaus portaflow 300 ultraäänimittarilla, lämpötila thermaplus pintalämpötila-mittarilla) sekä kuvaamalla kameralla automaattilaukaisun avulla tunnin välein öljynkulutusmittarin lukema. Lisäksi analysoitiin olemassa oleva kuukausittainen kirjanpito öljykulutuksesta sekä sähkön myyjältä saatava tuntinen sähkönkulutus. Tiedoista saatiin rakennuksille konduktanssi, jonka avulla voitiin määritellä myös lämmön kulutukselle vuosipysyvyyskäyrä. Tähän saatiin säätiedot SPK:n omalta sääasemalta, joka mittasi kattavasti säätietoa neljän minuutin välein.
Työssä haettiin tarjoukset eri ratkaisu vaihtoehdoille. Tarjoukset käsiteltiin ja tarkennettiin kohde käynnein. Tarjousten perusteella laskettiin takaisinmaksuajat ja investointien sisäiset korkokannat.
Työn tuloksena saatiin vuosipysyvyyskäyrät sähkön- ja lämmönkulutukselle, rakennusten tarvitsemat huippu- ja minimitehomäärät. Työssä löydettiin energiankäytön kannalta tehottomia seinä- ja ovirakenteita sekä lämpövuotoja lämmityskattilasta. Tavoitteena oli löytää kolme eri mallia tulevaisuuden energiaratkaisuksi. Tuloksena saatiin kolme eri ratkaisumallia energiantuottamiseen tulevaisuudessa (ilmavesilämpöpumppu, maalämpöpumppu ja pellettikattila sekä lämmön- ja sähkönyhteistuotanto kaasutuslaitteisto). Laskennalliseksi takaisinmaksuajoiksi investoinneille saatiin 8-26 vuotta.