Mielenterveyskuntoutujien puolisoiden kokemuksia mielenterveyspalveluista

Abstract

Kiinnostus aiheeseen syntyi syksyllä 2014 yleisöluennolta ”Mielenterveyskuntoutuja ei jää yksin. Akuuttia kotiin vietävää palvelua kuntalaisille”. Luennon aikana tekijä huomasi mielenterveyskuntoutujien omaisien huolen liittyen vähentyviin laitoshoitopaikkoihin. Aihe on lisäksi merkittävä niin mielenterveyskuntoutujan omaiselle, hoitotyölle ja yhteiskunnalle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata puolisoiden kokemuksia mielenterveyspalveluista ja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada mielenterveyskuntoutujien puolisoiden ääni kuuluviin. Siten voidaan lisätä FinFami ry:n tietoa omaisten kokemuksista ja heidän toiminnan kautta vaikuttaa mielenterveyspalveluiden kehittymiseen. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin keräämällä aineistoa avoimilla yksilöhaastatteluilla, joissa oli kaksi tukikysymystä. Yksi haastatteluista toteutettiin sähköpostitse. Haastattelut toteutettiin 10/2015 – 1/2016. Haastatteluihin osallistui kuusi täysi-ikäistä mielenterveyskuntoutujan puolisoa. Haastateltavat rekrytoitiin kohdeorganisaatio FinFami ry:n välityksellä. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat mielenterveyskuntoutuja, hänen puolisonsa ja mielenterveyspalvelut. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista, eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa havaittiin mielenterveyskuntoutujien puolisoiden kokemuksien mielenterveyspalveluista olevan sekä negatiivisia että positiivisia. Mielenterveyspalveluiden koettiin olevan hyviä, mutta omaisten kuuntelu koettiin puutteelliseksi. Puolisot toivoivat, että heidän tietojaan liittyen mielenterveyskuntoutujaan hyödynnettäisiin enemmän ja heille kerrottaisiin enemmän tietoa sairauteen liittyen. Heidät tulisi myös ottaa hoitoon mukaan paremmin. Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa koettiin hyväksi jatkohoidosta huolehtiminen, sekä lähetteen saaminen erikoissairaanhoidon piiriin. Huonoina ominaisuuksina oli tuen ja avun saaminen, kun mielenterveyskuntoutuja on kotona, sekä hoidon saaminen diagnoosin jo ollessa. Koettiin, että palveluita oli vaikea saada ennaltaehkäisevästi ja oikeaan aikaan.

The interest into this topic came about when the author of this bachelor’s thesis participated in a lecture called “A psychiatric rehabilitee is not left alone. Acute home service to inhabitants of a municipality.” During the lecture the author noticed the concern of the psychiatric rehabilitees’ partners about the decreasing number of institutional care places. Further, this topic is important to the relatives of psychiatric rehabilitees, to nursing and to society. The purpose of this bachelor’s thesis is to describe the experiences of the partners of psychiatric rehabilitees on mental health services and the availability of mental health services. The aim of this thesis is to make the voice of the partners of psychiatric rehabilitees heard. Thus one can increase the knowledge of FinFami ry of the experiences of the relatives and also affect the development of mental health services.

This qualitative research was carried out by collecting data with individual interviews, which had two supportive questions. The interviews were carried out in 10/2015 – 1/2016. The interviews were conducted with six adult partners of psychiatric rehabilitees. The respondents were recruited via FinFami ry. The key concepts are psychiatric rehabilitee, the partner and mental health services. The material was analyzed by using inductive, in other words data based content analysis.

The results show that the experiences of the partners of the psychiatric rehabilitees are both negative and positive. Mental health services were considered to be good, but the listening of relatives was experienced to be deficient. The partners hoped that their knowledge about the psychiatric rehabilitee would have been utilized better and that relatives would get better information about the mental illness. They also thought that they should be taken better into account in the treatment process. The positive sides in the availability of mental health services include the follow-up treatment as well as it was easy to get a referral to specialized medical care. Negative sides include not getting support and help when the psychiatric rehabilitee was at home and getting treatment after the person was also diagnosed with a disease. There was a problem with the availability of preventive services at the right time.