Kollektiivinen asiantuntijuus hoitotyössä : "ollaan kaikki yhtä"
Sieppi, Kaisa (2008)
Sieppi, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811123941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811123941
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden käsityksiä kollektiivisesta asiantuntijuudesta hoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan vahvistaa kollektiivista asiantuntijuutta ja sen ilmenemistä hoitotyössä sekä kehittää hoitotyötä kollektiivisen asiantuntijuuden suuntaan.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna ryhmähaastatteluilla kahdelta eri vuodeosastolta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueelta Naistentautien ja synnytysten toimialalta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä fenomenografista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivinen asiantuntijuus hoitotyössä muodostui yhteisestä tiedonmuodostuksesta, yhteistyöstä, kriittisestä työotteesta sekä autonomiasta. Hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivinen asiantuntijuus ilmeni hoitotyössä kollektiivisena tietoperustana, yhteenkuuluvuutena, autonomiana, avoimuutena sekä toimivana käytännön työnä. Hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivista asiantuntijuutta edistivät kollektiivinen tietovaranto, autonomia, yhteisöllisyys ja avoimuus. Myös erilaiset käytännön työn edellytykset edistivät kollekiivista asiantuntijuutta. Lisäksi johdolla näytti olevan vaikutusta kollektiivisen asiantuntijuuden edistämisessä. Kollektiivista asiantuntijuutta estivät hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan heikko yhteistyö, tiedon jakamattomuus, negatiivinen organisaatiokulttuuri sekä ammattitaidon puute.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kollektiivinen asiantuntijuus hoitotyössä on työyhteisön yhteistä osaamista, jossa korostuvat tiedon, taidon, yhteistyön, avoimuuden, itsenäisyyden sekä kriittisyyden merkitykset. Kollektiivinen asiantuntijuus nostaa työyhteisön osaamisen korkeammalle tasolle. Kollektiivisen asiantuntijuuden ansiosta työyksikön kokonaistietomäärä on enemmän kuin yksittäisten työntekijöiden tietojen summa. Kollektiivisen asiantuntijuuden turvin varmistetaan työyksiköiden pysyminen ajan tasalla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kollektiivista asiantuntijuutta halutaan vahvistaa ja kehittää edelleen hoitotyössä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna ryhmähaastatteluilla kahdelta eri vuodeosastolta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueelta Naistentautien ja synnytysten toimialalta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä fenomenografista tutkimusmenetelmää.
Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivinen asiantuntijuus hoitotyössä muodostui yhteisestä tiedonmuodostuksesta, yhteistyöstä, kriittisestä työotteesta sekä autonomiasta. Hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivinen asiantuntijuus ilmeni hoitotyössä kollektiivisena tietoperustana, yhteenkuuluvuutena, autonomiana, avoimuutena sekä toimivana käytännön työnä. Hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan kollektiivista asiantuntijuutta edistivät kollektiivinen tietovaranto, autonomia, yhteisöllisyys ja avoimuus. Myös erilaiset käytännön työn edellytykset edistivät kollekiivista asiantuntijuutta. Lisäksi johdolla näytti olevan vaikutusta kollektiivisen asiantuntijuuden edistämisessä. Kollektiivista asiantuntijuutta estivät hoitotyöntekijöiden käsitysten mukaan heikko yhteistyö, tiedon jakamattomuus, negatiivinen organisaatiokulttuuri sekä ammattitaidon puute.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kollektiivinen asiantuntijuus hoitotyössä on työyhteisön yhteistä osaamista, jossa korostuvat tiedon, taidon, yhteistyön, avoimuuden, itsenäisyyden sekä kriittisyyden merkitykset. Kollektiivinen asiantuntijuus nostaa työyhteisön osaamisen korkeammalle tasolle. Kollektiivisen asiantuntijuuden ansiosta työyksikön kokonaistietomäärä on enemmän kuin yksittäisten työntekijöiden tietojen summa. Kollektiivisen asiantuntijuuden turvin varmistetaan työyksiköiden pysyminen ajan tasalla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kollektiivista asiantuntijuutta halutaan vahvistaa ja kehittää edelleen hoitotyössä.