Kuntataloustilaston raportoinnin kehittäminen
Huitti, Henrik (2016)
Huitti, Henrik
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198659
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuinka Suomen kunnat raportoivat talous- ja toimintatilastoa valtiolle, ja pohtia, miten tämän raportointiprosessia pystytään kehittämään. Tavoitteena oli selvittää, miten XBRL-muotoinen sähköinen raportointi pystyisi kehittämään raportointia ja kuinka tämä muuttaisi kuntien raportointiprosesseja.
Opinnäytetyön tavoitetta varten opinnäytetyössä haastateltiin Turun ja Mikkelin kaupunkien raportoinnista vastaavia henkilöitä. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää mitä kaikkea nämä kunnat tekevät talous- ja toimintatilaston raportointiprosessissa. Aineiston keruutavat rajoittuivat haastatteluihin ja haastattelumuistiinpanoihin. Haastatteluja tehtiin yhteensä neljä ja niistä yksi toteutettiin sähköpostin välityksellä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin kuntataloustilaston raportoinnin nykytilaa, sen tulevaisuuden tavoitetilaa sekä sitä, miten kuntataloustilastoa hyödynnetään valtion päätöksenteossa. Tämän lisäksi käsiteltiin myös mikä on XBRL, sen käyttöönottoa ja kuinka prosesseja voidaan kehittää ja minkälaisia haasteita prosessien kehittämisessä yleisesti on.
Haastatteluiden tuloksien perusteella raportoinnissa eniten aikaa vieväksi todettiin tietojen saattaminen raportointivaatimuksien mukaiseksi, eikä itse raportointi. Alkuperäisestä XBRL-muotoon pohjautuvasta suunnitelmasta poiketen raportointiprosessin kehitysehdotuksissa on keskitytty pohtimaan miten raportointia pystytään kehittämään kokonaisuudessaan, koska raportoinnin muodon muuttaminen XBRL:en ei riitä ratkaisuksi raportoinnin haasteisiin.
Opinnäytetyön tavoitetta varten opinnäytetyössä haastateltiin Turun ja Mikkelin kaupunkien raportoinnista vastaavia henkilöitä. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää mitä kaikkea nämä kunnat tekevät talous- ja toimintatilaston raportointiprosessissa. Aineiston keruutavat rajoittuivat haastatteluihin ja haastattelumuistiinpanoihin. Haastatteluja tehtiin yhteensä neljä ja niistä yksi toteutettiin sähköpostin välityksellä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin kuntataloustilaston raportoinnin nykytilaa, sen tulevaisuuden tavoitetilaa sekä sitä, miten kuntataloustilastoa hyödynnetään valtion päätöksenteossa. Tämän lisäksi käsiteltiin myös mikä on XBRL, sen käyttöönottoa ja kuinka prosesseja voidaan kehittää ja minkälaisia haasteita prosessien kehittämisessä yleisesti on.
Haastatteluiden tuloksien perusteella raportoinnissa eniten aikaa vieväksi todettiin tietojen saattaminen raportointivaatimuksien mukaiseksi, eikä itse raportointi. Alkuperäisestä XBRL-muotoon pohjautuvasta suunnitelmasta poiketen raportointiprosessin kehitysehdotuksissa on keskitytty pohtimaan miten raportointia pystytään kehittämään kokonaisuudessaan, koska raportoinnin muodon muuttaminen XBRL:en ei riitä ratkaisuksi raportoinnin haasteisiin.
