Erityismusiikkikasvatuksen mahdollisuuksia ja työtapoja alkuopetuksessa : Työpajoja kielellisten erityisvaikeuksien oppilasryhmälle
Holma, Hanna (2016)
Holma, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147849
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee erityismusiikkikasvatuksen mahdollisuuksia alkuopetuksessa. Kohderyhmänä ovat oppilaat, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Esittelen opinnäytetyössäni neljä musiikillista työpajaa, jotka toteutin 7-8-vuotiaiden lasten koulupäivän aikana musiikin tunneilla. Tarkastelun kohteena olivat ryhmän oppimistavoitteet, varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat ja ideat osana koulun musiikin opetusta sekä oman opettajuuden
kehittäminen erityismusiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Työpajojen teemana oli junalla matkustaminen. Toiminta rakentui kolmen musiikkikappaleen ympärille. Ryhmän oppimistavoitteita olivat perussykkeen hahmottaminen, lukukäsitteen vahvistaminen, yhteissoitto, tutustuminen musiikillisiin aika-arvoihin Kuvionuottien avulla, oman kehon hahmottaminen ja motoristen taitojen harjoittelu. Musiikillisista elementeistä keskityttiin rytmiin, melodiaan ja dynamiikkaan. Työpajoissa käytettiin varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja, kuten laulua, soittoa, liikkumista ja kuuntelua, joita sovellettiin erityismusiikkikasvatukseen. Työtapojen hyödyntämistä koulun musiikin tunneilla kartoitettiin opettajalle lähetetyllä kyselyllä, johon hän vastasi kolme kuukautta työpajojen
päättymisen jälkeen. Ammatilliseen kehittymiseen liittyvä tavoite oli varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapojen soveltaminen alkuopetuksessa.
Tämä kokeilu osoitti, että pienryhmäopetuksena tapahtuva musiikillinen työpajatoiminta on hyödyllistä lapsille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Musiikkikasvatuksen työtavat tukevat kokonaisvaltaisesti oppimista, kuten kognitiivisten taitojen, motoriikan ja sosiaalisten
taitojen kehittymistä. Palautteen perusteella varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja on otettu käyttöön koulun arjessa. Opettaja sai työpajoista uusia ideoita ja virikkeitä työhönsä. Työpajatoiminta vahvisti käsitystäni siitä, että musiikkia kannattaa käyttää kaiken opetuksen tukena. Musiikkikasvatuksen työtavat tulevat olemaan osa jokapäiväistä arkea erityisopettajan työssäni. Musiikillisille työpajoille on tarvetta jatkossakin.
kehittäminen erityismusiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Työpajojen teemana oli junalla matkustaminen. Toiminta rakentui kolmen musiikkikappaleen ympärille. Ryhmän oppimistavoitteita olivat perussykkeen hahmottaminen, lukukäsitteen vahvistaminen, yhteissoitto, tutustuminen musiikillisiin aika-arvoihin Kuvionuottien avulla, oman kehon hahmottaminen ja motoristen taitojen harjoittelu. Musiikillisista elementeistä keskityttiin rytmiin, melodiaan ja dynamiikkaan. Työpajoissa käytettiin varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja, kuten laulua, soittoa, liikkumista ja kuuntelua, joita sovellettiin erityismusiikkikasvatukseen. Työtapojen hyödyntämistä koulun musiikin tunneilla kartoitettiin opettajalle lähetetyllä kyselyllä, johon hän vastasi kolme kuukautta työpajojen
päättymisen jälkeen. Ammatilliseen kehittymiseen liittyvä tavoite oli varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapojen soveltaminen alkuopetuksessa.
Tämä kokeilu osoitti, että pienryhmäopetuksena tapahtuva musiikillinen työpajatoiminta on hyödyllistä lapsille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Musiikkikasvatuksen työtavat tukevat kokonaisvaltaisesti oppimista, kuten kognitiivisten taitojen, motoriikan ja sosiaalisten
taitojen kehittymistä. Palautteen perusteella varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja on otettu käyttöön koulun arjessa. Opettaja sai työpajoista uusia ideoita ja virikkeitä työhönsä. Työpajatoiminta vahvisti käsitystäni siitä, että musiikkia kannattaa käyttää kaiken opetuksen tukena. Musiikkikasvatuksen työtavat tulevat olemaan osa jokapäiväistä arkea erityisopettajan työssäni. Musiikillisille työpajoille on tarvetta jatkossakin.