”Esiintymistä pitää harjoitella, mutta se ei saa olla matikkaa.” : Kokemuksia pop- ja jazzlaulun harrastajien esiintymisen opettamisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön taustalla ovat pop- ja jazzlaulunopiskelijana ja -opettajana saamani kokemukset harrastajien esiintymisen opettamisesta. Työni tarkoituksena on tarkastella taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmien sekä kahden eri asiantuntijan teemahaastattelun pohjalta, millä tavoin esiintymistä opetetaan pop- ja jazz-laulun harrastajille formaalilla ja non-formaalilla kentällä. Toteutin haastatteluni teemahaastatteluina ja tutkimusaineistoni analysointiin käytin laadullista sisällönanalyysia.

Havaintoni mukaan opetussuunnitelmat jättävät oppilaiden esiintymisen opettamisen pääosin yksilö- ja mahdollisesti yhtyeopetuksen opettajan vastuulle. Haastatteluissa kävi ilmi, että harrastajalaulajan esiintymisen opettamiseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Jokainen laulaja on yksilö ja näin ollen jokainen on yksilö myös esiintyjänä. Lähtökohtana esiintymisen opettamisessa on, että oppilas löytäisi omalla tavallaan läsnäolon esiintymistilanteessa ja pystyisi olemaan lavalla aitona tulkitsijana. Harjoittelussa voi hyödyntää harrastajalaulajan kohdalla esimerkiksi tekstianalyysia ja sitä, että keskittyy juuri siihen mitä on lavalla tekemässä eli musiikkia.

Haastateltavani sanoivat opettavansa laulajille tunneilla omien sanojensa mukaan ”päälle liimattuja” asioita, kuten esimerkiksi miten lavalle kävellään, minne lavalla katsotaan ja miten kiitetään yleisöä. Molemmat haastelevani kokevat niiden opettavan laulajalle varmuutta mennä yleisön eteen, ja näin vähentää myös jännitystä esiintymistilanteesta.

Sain paljon hyödyllisiä näkökulmia haastateltaviltani ajatellen tulevaisuuden työtäni laulunopettajana. Opinnäytetyöni on kohdennettu erityisesti pop- ja jazzlaulunopettajille, jotka kokevat esiintymisen opettamisen tärkeäksi työssään tai eivät ole kiinnittäneet siihen aikaisemmin huomiota. Mielestäni myös muiden instrumenttien opettajat voivat ammentaa työstä uusia näkökulmia.

This thesis examines how pop and jazz students are being trained in the art of vocal performance. The topic is discussed in reference to the Extensive Syllabus of Basic Education in the Arts and themed interviews with two experts in the fields of formal and informal teaching. I also share my own experiences as a student and teacher of pop and jazz vocal performance. All research data including the themed interviews with the experts were analyzed using qualitative content analysis.

I have noticed that the syllabi often, if not always, leave the responsibility of performance coaching solely for the solo and possibly group teachers. The interviews show that there is not one correct way to teach pop and jazz students, because the art of performance lies in interpretation and expression of the music. Every singer or artist is an individual and so is the way they find to interpret a piece and be true to it. The goal for every teacher and performer is to find the performer’s own way to be present in the moment and truly interpret the music. Exercises can incorporate, for example, content analysis, and focus on the very thing the performer is interpreting on stage, music.

The interviewees stated that in their lessons they teach things that they refer to as “stick on’s”, such as how to walk onto the stage, where to look while on stage and how to properly thank the audience. Both experts believe these “presets” teach the performer the confidence to go on stage, thus reducing performance anxiety in the moment and giving way for interpretation.

My interviewees gave me many new and exciting perspectives considering my future profession as a vocal teacher. My thesis is targeted specifically at pop and jazz voice teachers, who feel that teaching performance skills is crucial in their work or feel that they have not been paying enough attention to this aspect before. In addition, I believe that also instrumental teachers can utilize this thesis to gain new perspective into their own work.