Agrologit työelämässä

Abstract

Opistoasteinen agrologikoulutus alkoi Iisalmessa vuonna 1985 ja viisitoista vuotta myöhemmin 1990-luvun loppupuolella valtio luopui ammatillisten oppilaitosten ylläpitämisestä. Tämän seurauksena Peltosalmen maaseutuopisto siirtyi Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän omistukseen. Ammattikorkeakoulutasoinen agrologikoulutus alkoi 1999 ja vuonna 2005 koulutus siirtyi Peltosalmelta ammattikorkeakoulun tiloihin Haukisaarentielle. Vuodesta 1985 vuoteen 2015 mennessä Peltosalmelta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut yhteensä noin 1200 agrologia.

Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka Peltosalmelta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet agrologit ovat sijoittuneet työelämään ja kuinka korkeakoulusta saatua agrologinkoulutusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vastaamaan yhä enemmän työelämän haasteisiin kiristyvillä työmarkkinoilla. Lisäksi kyselyssä selvitetään, kuinka opetuksen eri osa-alueita tulisi painottaa tulevassa AMK-koulutuksessa.

Kysely suoritettiin syksyn ja talven 2015 aikana kaikille Iisalmesta valmistuneille agrologeille, joiden yhteystiedot saimme selville. Sähköposti lähetettiin 484 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 178 henkilöä. Agrologikoulutusta 30 vuotta Iisalmessa-tapahtuman jälkeen Agrologien Liitto levitti kyselylomaketta eteenpäin kahden viikon ajan, jolloin kyselyyn saatiin 102 uutta vastausta. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn saatiin 280 kappaletta. Vastaajista 61 % oli naisia ja loput 39 % miehiä ja heidän ikänsä vaihteli 25 vuodesta 60 ikävuoteen.

Kyselyyn vastanneista henkilöistä opintojen kannalta erittäin tärkeinä pidettiin yritystaloutta, yrityksen johtamista, kotieläintuotantoa sekä kasvinviljelyä. Myös EU-asiantuntiuutta ja nautataloutta pidettiin tärkeänä. Vastaajien mielestä hevostaloutta, siipikarjataloutta, lammastaloutta ja hanketoimintaa tulisi painottaa vähiten opiskeluissa.

Tutkimuksessa selvisi, että vastanneista on kokopäivätöissä 80 %, toiseksi suurin ryhmä ilmoitti olevansa osa-aikatöissä 9 % ja kolmanneksi suurin ryhmä, joka edustaa 5 % kaikista vastanneista ilmoitti olevansa vapaalla töistä tai työttömänä, 4 % oli vastaushetkellä opiskelemassa. Kyselyyn vastanneiden miesten työllisyystilanne oli huomattavasti parempi kuin naisten. Miehistä 94,5 % ilmoitti olevansa kokopäivätöissä ja naisista vain 70,8 %, osa-aika töissä miehistä oli vain 2,8 % ja naisista 12,9 %. Yli puolet työssäkäyvistä 55 % oli palkkatöissä tai muun alan yrittäjänä, 30 % kertoi toimivansa päätoimisesti maatalousyrittäjänä ja 2 % ilmoitti toimivansa sivutoimisesti maatalousyrittäjänä.

Lähes jokainen kyselyyn vastannut piti agrologitutkinnon hankkimista kannattavana, vastaajista 72 % piti tutkintoa hyödyllisenä ja 25 % piti sitä melko hyödyllisenä. Vaikka agrologit pitivät tutkintoa hyödyllisenä, vain 23 % mielestä se vastasi hyvin ja 63 % mielestä se vastasi melko hyvin työelämän haasteita.

The agrologist education started in Peltosalmi in 1985. In the late 1990’s the government gave up maintaining the vocational institutions and as a result of that Peltosalmi institution of rural education came under the ownership of Northern Savonia municipal federation of professional higher education.

This study seeks to determine how graduates from Savonia University of Applied Sciences and Peltosalmi maaseutuoppilaitos are employed and how the education from the University could be developed in the future, to meet the growing challenges of working life in the increasingly competitive labor market. In addition, the survey describes how teaching different aspects should be emphasized in Bachelor's education in the future. The survey was conducted during the autumn and winter of 2015, for agronomist graduates from Savonia University of Applied Sciences, whose details we found out. An E-mail was sent to 484 people, of whom 178 people responded to the survey. After the 30-year-anniversary celebrations of Agronomist education in Iisalmi the Agronomist Association distributed the questionnaire on for two weeks, during this period 102 new answers were received. All in all, 280 answers was received. Of the respondents, 61% were female and 39% male and their ages ranged from 25 years to 60 years of age. There were a couple of answers that frequently stood out from the rest. The respondents pointed out many times that business economics, leadership, animal husbandry and cultivation were really important in the education. Also EU expertise and internationality got a lot of support from the respondents. To counterbalance the popularity of the previously mentioned subjects, some subjects did not receive support from the respondents, for example equine, poultry and sheep studies were not seen very important in the education. The study revealed that 80 % of respondents have a full-time job, the second largest group stated that they had part-time work by 9% and the third largest group, representing 5% of all respondents stated that it was free from work or unemployed, 4% was the answer at the time of studying. More than half of the working population 55% were salaried or self-employed in other fields, 30% said that acting on a full-time agricultural entrepreneurs, and 2% say they have a secondary activity, agricultural entrepreneur. Almost all of the respondents, 72 % fully agreed and 25 % somewhat agreed that the education is worth it. Even though the studies were seen as profitable only 23 % fully agreed and 63 % somewhat agreed that it was equivalent to working life challenges.