Liikehuoneiston energiakatselmus
Takalo-Eskola, Jani (2016)
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259699
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimi Oulaisten LVI, jonka liiketilaa työssä tarkasteltiin. Liiketilan nykyisenä lämmitysmuotona toimii kaukolämpö ja lisälämmönlähteenä ilmalämpöpumppu. Rakennuksen koko on 256 neliötä ja tilavuus 834 kuutiota.
Työn tavoitteena oli tarkastella kiinteistön energiankäyttöä, lämmitysjärjestelmää ja -muotoa. Tarkoituksena oli saada toimeksiantajalle konkreettisia ehdotuksia energian säästämiseen ja järjestelmien nykyisen tilan ja kilpailukyvyn kartoittamiseen.
Energiankulutuksia aloitettiin tutkimaan nykyisten kulutustietojen perusteella sähkö- ja kaukolämpölaskujen avulla, koska tarkkoja mittauksia käytöstä ei ollut saatavilla. Kiinteistön kulutuksen tarkasteluun rakennettiin avuksi e-lukulaskuri, jolla voitiin laskea kyseiselle kiinteistölle vertailukulutus. Toimeksiantajalle mitoitettiin myös maalämpöpumppu, joka toimi vertailukohteena tarkasteltaessa kaukolämmitystä. Mitoituksessa hyödynnettiin lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmistoa. Kiinteistöön mitoitettiin myös aurinkosähköjärjestelmä, jonka laskemiseen hyödynnettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osia D3 ja D5, kuten e-lukulaskurissa.
Vertailukohteen lämmityksentarve kohdennettiin lähelle kohteen tietoja, mutta sähkönkulutus kohteessa oli korkeampi. Tämän perusteella voitiin lähteä tutkimaan kohteen säästöpotentiaalia sähkönkulutuksessa. Aluksi kartoitettiin taloudellisimpia ja helpoimpia keinoja saavuttaa säästöjä kohteen tyyppisissä rakennuksissa, minkä jälkeen hyödynnettiin e-lukulaskuria lukujen saamiseksi.
Säästötoimenpiteiksi saatiin sisälämpötilan laskeminen, ilmalämpöpumpun käytön säätäminen, ilmanvaihtokoneen uusiminen ja liiketilan valaistuksen vaihtaminen ledeihin millä yhteensä saavutetaan yli 1000 euron vuotuiset säästöt energiakuluihin alle 5000 euron investoinneilla. Sijoittamalla aurinkosähköön ja maalämpöjärjestelmään noin 30 000 euroa voitaisiin säästää vuosittain yli 2000 euroa. Esitetyille ehdotuksille laskettiin hieman yli 10 vuoden takaisinmaksuaika.
Osa säästöistä voidaan tehdä nopeasti ja minimaalisin kustannuksin, joilla saavutetaan rahallista säästöä. Loput vaativat investointeja, jotka vaativat aikaa ja rahallista panostusta. Kiinteistön käyttöä voitaisiin kehittää parantamalla energiankäytön seurantaa ja vähentämällä energiankäyttöä välittömästi käyttöajan ulkopuolella.
Työn tavoitteena oli tarkastella kiinteistön energiankäyttöä, lämmitysjärjestelmää ja -muotoa. Tarkoituksena oli saada toimeksiantajalle konkreettisia ehdotuksia energian säästämiseen ja järjestelmien nykyisen tilan ja kilpailukyvyn kartoittamiseen.
Energiankulutuksia aloitettiin tutkimaan nykyisten kulutustietojen perusteella sähkö- ja kaukolämpölaskujen avulla, koska tarkkoja mittauksia käytöstä ei ollut saatavilla. Kiinteistön kulutuksen tarkasteluun rakennettiin avuksi e-lukulaskuri, jolla voitiin laskea kyseiselle kiinteistölle vertailukulutus. Toimeksiantajalle mitoitettiin myös maalämpöpumppu, joka toimi vertailukohteena tarkasteltaessa kaukolämmitystä. Mitoituksessa hyödynnettiin lämpöpumppuvalmistajan mitoitusohjelmistoa. Kiinteistöön mitoitettiin myös aurinkosähköjärjestelmä, jonka laskemiseen hyödynnettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osia D3 ja D5, kuten e-lukulaskurissa.
Vertailukohteen lämmityksentarve kohdennettiin lähelle kohteen tietoja, mutta sähkönkulutus kohteessa oli korkeampi. Tämän perusteella voitiin lähteä tutkimaan kohteen säästöpotentiaalia sähkönkulutuksessa. Aluksi kartoitettiin taloudellisimpia ja helpoimpia keinoja saavuttaa säästöjä kohteen tyyppisissä rakennuksissa, minkä jälkeen hyödynnettiin e-lukulaskuria lukujen saamiseksi.
Säästötoimenpiteiksi saatiin sisälämpötilan laskeminen, ilmalämpöpumpun käytön säätäminen, ilmanvaihtokoneen uusiminen ja liiketilan valaistuksen vaihtaminen ledeihin millä yhteensä saavutetaan yli 1000 euron vuotuiset säästöt energiakuluihin alle 5000 euron investoinneilla. Sijoittamalla aurinkosähköön ja maalämpöjärjestelmään noin 30 000 euroa voitaisiin säästää vuosittain yli 2000 euroa. Esitetyille ehdotuksille laskettiin hieman yli 10 vuoden takaisinmaksuaika.
Osa säästöistä voidaan tehdä nopeasti ja minimaalisin kustannuksin, joilla saavutetaan rahallista säästöä. Loput vaativat investointeja, jotka vaativat aikaa ja rahallista panostusta. Kiinteistön käyttöä voitaisiin kehittää parantamalla energiankäytön seurantaa ja vähentämällä energiankäyttöä välittömästi käyttöajan ulkopuolella.