Muusikon esiintymisvalmennus kirkkomuusikon näkökulmasta
Vierimaa, Päivi (2016)
Vierimaa, Päivi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249572
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on muusikon esiintymisvalmennus kirkkomuusikon näkökulmasta. Muusikon esiintymisvalmennusta on viime vuosikymmeninä tutkittu melko paljon. Opinnäytetyössä nostetaan esille alue, jota on tutkittu vähemmän. Kirkkomuusikon työ on jatkuvaa esiintymistä ja esilläoloa, ja tämän näkökulman esille tuominen on tärkeää kanttorin työn kehittämiseksi. Tutkielman tueksi perehdyin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja haastattelin kanttoreita ja urkureita. Kirjallisuus on antanut minulle tietoperustan, jota olen peilannut haastatteluissani. Osin haastattelut tukevat tietoperustaa, mutta on myös alueita, joissa kirjallisuus ja haastattelut ovat ristiriidassa keskenään.
Esiintymisjännitystä voidaan tarkastella fysiologisesta, tunneperäisestä ja kognitiivisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat eivät sulje pois toisiaan, vaan niiden synteesi antaa kokonaisvaltaisen näkökulman esiintymisvalmennukseen ja esiintymisjännitykseen.
Fysiologiselta kannalta katsoen voidaan sanoa jännittämisen johtuvan siitä, että jännittämisestä kärsivällä on ylitehokas sympaattinen hermosto, joka reagoi kohtuuttoman voimakkaasti tilanteissa, joissa on jotain riskialtista. Tältä kannalta katsoen esiintymisjännitystä on hoidettu lääkkeillä, jotka lieventävät sympaattisen hermoston beetareseptorien vaikutuksia estämällä adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksia.
Tunneperäisten tekijöiden vaikutus esiintymistilanteisiin pohjautuu persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttaviin asioihin. Merkittävää on terveen itsetunnon vaikutus esiintymisjännitykseen. Terve itsetunto ja realistinen minäkuva ovat tämän tutkimuksen mukaan perustana esiintymiselle.
Kognitiivisessa lähestymistavassa keskitytään ajattelun merkitykseen esiintymisjännityksen hallinnassa. Esiintymisjännitys ei ole vain negatiivinen asia. Valppaustason nousu on esiintymisen kannalta välttämätöntä. Kysymys on siitä, miten asennoidumme esiintymiseen.
Haastattelujen pohjalta esiin nousi kolme tekijää, jotka auttavat esiintyjää. Ensimmäinen on kovan harjoittelun tuoma varma osaaminen. Toinen merkittävä tekijä on kokemuksen tuoma varmuus. Kolmantena tuli esiin mentaalisen harjoittelun merkitys.
Aihe on mielenkiintoinen ja olisi kiinnostavaa tutkia enemmän esiintymisvalmennuksen merkitystä kirkkomuusikoille. Tällä tavoin voisimme parantaa kanttoreiden työn laatua ja jaksamista työssä.
Esiintymisjännitystä voidaan tarkastella fysiologisesta, tunneperäisestä ja kognitiivisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat eivät sulje pois toisiaan, vaan niiden synteesi antaa kokonaisvaltaisen näkökulman esiintymisvalmennukseen ja esiintymisjännitykseen.
Fysiologiselta kannalta katsoen voidaan sanoa jännittämisen johtuvan siitä, että jännittämisestä kärsivällä on ylitehokas sympaattinen hermosto, joka reagoi kohtuuttoman voimakkaasti tilanteissa, joissa on jotain riskialtista. Tältä kannalta katsoen esiintymisjännitystä on hoidettu lääkkeillä, jotka lieventävät sympaattisen hermoston beetareseptorien vaikutuksia estämällä adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksia.
Tunneperäisten tekijöiden vaikutus esiintymistilanteisiin pohjautuu persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttaviin asioihin. Merkittävää on terveen itsetunnon vaikutus esiintymisjännitykseen. Terve itsetunto ja realistinen minäkuva ovat tämän tutkimuksen mukaan perustana esiintymiselle.
Kognitiivisessa lähestymistavassa keskitytään ajattelun merkitykseen esiintymisjännityksen hallinnassa. Esiintymisjännitys ei ole vain negatiivinen asia. Valppaustason nousu on esiintymisen kannalta välttämätöntä. Kysymys on siitä, miten asennoidumme esiintymiseen.
Haastattelujen pohjalta esiin nousi kolme tekijää, jotka auttavat esiintyjää. Ensimmäinen on kovan harjoittelun tuoma varma osaaminen. Toinen merkittävä tekijä on kokemuksen tuoma varmuus. Kolmantena tuli esiin mentaalisen harjoittelun merkitys.
Aihe on mielenkiintoinen ja olisi kiinnostavaa tutkia enemmän esiintymisvalmennuksen merkitystä kirkkomuusikoille. Tällä tavoin voisimme parantaa kanttoreiden työn laatua ja jaksamista työssä.