Vanhempien epäröivä tai kielteinen suhtautuminen neuvolaikäisten lastensa rokotuttamiseen ja terveydenhoitajalta toivottu tuki rokottamispäätöksen teossa
Pekkola, Kreeta; Sarajisto, Saara (2016)
Pekkola, Kreeta
Sarajisto, Saara
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259688
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa neuvolaikäisten lasten vanhemmilta rokottamispäätösten syistä ja selvittää terveydenhoitajalta toivottua tukea rokottamispäätöksen teossa. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää erityisesti niiden vanhempien kokemuksia, jotka epäröivät tai kieltäytyvät lapsen rokotuttamisesta. Tavoitteena oli löytää uusia työmenetelmiä, joilla terveydenhoitajat voivat tukea vanhempia rokottamispäätöksen tekemisessä. Opinnäytetyö on osa Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoimaa ROKOKO-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa rokotusten kanssa työskentelevien hoitajien rokotusosaamista.
Aineisto kerättiin neuvolaikäisten lasten vanhemmilta syksyllä 2015 puolistrukturoidulla sähköisellä kyselyllä 5.–8.10.2015 sosiaalisen median sivustoilla. Vastauksia saatiin neljän päivän aikana 162 kappaletta, joista aineistoon sopivia oli 147. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Vastaajista suurin osa (n=67, 46 %) ei ottanut lapselleen mitään rokotuksia. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan vanhempien syyt rokotuttaa tai olla rokotuttamatta lastaan olivat hyvin samanlaisia kuin aikaisemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa. Riippumatta rokottamispäätöksestä, suurin osa (n=68, 46 %) vanhemmista koki, etteivät he olleet saaneet terveydenhoitajalta riittävästi tukea. Vanhemmat kokivat rokotetietoutensa heikoksi eivätkä saaneet terveydenhoitajalta tarpeeksi informaatiota.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että myös lapsensa kokonaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti rokotuttavat vanhemmat kaipaavat terveydenhoitajalta lisää tietoa ja tukea päätöksentekoon. Lisäksi vanhemmat toivovat terveydenhoitajalta asiallista suhtautumista ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien rokotusosaamisen kehittämisessä. Opinnäytetyön pohjalta nousseita jatkotutkimusehdotuksia ovat kartoittaa laajemmin rokotuttamista epäröivien vanhempien tuen tarvetta sekä tutkia neuvoloiden rokotusohjauksen toteutumista käytännön työssä.
Aineisto kerättiin neuvolaikäisten lasten vanhemmilta syksyllä 2015 puolistrukturoidulla sähköisellä kyselyllä 5.–8.10.2015 sosiaalisen median sivustoilla. Vastauksia saatiin neljän päivän aikana 162 kappaletta, joista aineistoon sopivia oli 147. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Vastaajista suurin osa (n=67, 46 %) ei ottanut lapselleen mitään rokotuksia. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan vanhempien syyt rokotuttaa tai olla rokotuttamatta lastaan olivat hyvin samanlaisia kuin aikaisemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa. Riippumatta rokottamispäätöksestä, suurin osa (n=68, 46 %) vanhemmista koki, etteivät he olleet saaneet terveydenhoitajalta riittävästi tukea. Vanhemmat kokivat rokotetietoutensa heikoksi eivätkä saaneet terveydenhoitajalta tarpeeksi informaatiota.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että myös lapsensa kokonaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti rokotuttavat vanhemmat kaipaavat terveydenhoitajalta lisää tietoa ja tukea päätöksentekoon. Lisäksi vanhemmat toivovat terveydenhoitajalta asiallista suhtautumista ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien rokotusosaamisen kehittämisessä. Opinnäytetyön pohjalta nousseita jatkotutkimusehdotuksia ovat kartoittaa laajemmin rokotuttamista epäröivien vanhempien tuen tarvetta sekä tutkia neuvoloiden rokotusohjauksen toteutumista käytännön työssä.