Lapset puheeksi –menetelmä terveydenhoitajien työssä äitiys- ja lastenneuvolassa Pohjois-Pohjanmaalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö kuvaa Lapset puheeksi –menetelmän käyttöä, toimivuutta ja hyötyjä äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien työssä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Lapset puheeksi –menetelmästä neuvolatyössä Pohjois-Pohjanmaan alueella ja lisätä Lapset puheeksi –menetelmän näkyvyyttä terveydenhoitoalalla. Näiden avulla Lapset puheeksi menetelmää voidaan kehittää neuvolatyöhön sopivaksi ja vakioida se luonnolliseksi osaksi neuvolatyötä.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol –ohjelmalla tehdyllä kyselylomakkeella. Vastaajia tutkimuksessa oli 47. Enemmistö kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista oli käynyt Lapset puheeksi –koulutuksen vuonna 2015. Koulutuksen ajankohdalla näytti olevan vaikusta siihen, montako keskustelua oli käyty ja kuinka säännöllisesti sitä käytettiin työssä. Vuosina 2013 ja 2014 koulutuksen käyneet olivat käyneet keskusteluja enemmän ja säännöllisemmin kuin vuonna 2015 koulutuksen käyneet. Enemmistö kävi keskustelun työpaikalla valittuina ajankohtina, jotka vaihtelivat paikkakunnittain.

Lapset puheeksi –keskustelun koettiin soveltuvan hyvin lastenneuvolatyöhön. Suurin osa terveydenhoitajista koki Lapset puheeksi –keskustelun olevan hyödyksi omassa työssään sekä tukevan vuorovaikutusta perheen sisällä. Noin kolmannes vastaajista oli käynyt Lapset puheeksi –neuvonpitoja asiakkaan kanssa ja näistä kaikki kokivat neuvonpidosta olevan hyötyä lapsen toimivan arjen tukemisessa.

Kehittämisehdotuksissa terveydenhoitajat toivoivat Lapset puheeksi –lokikirjan sekä koulutuksen kehittämistä neuvolatyöhön sopivammaksi, moniammatillisen yhteistyön, käytännön toimivuuden ja Lapset puheeksi –menetelmän näkyvyyden lisäämistä. Lisäksi toivottiin työyhteisön sitoutumista menetelmän käyttöön sekä menetelmälle enemmän aikaa työssä.

Jatkotutkimuksena olisi otollista tutkia Lapset puheeksi –menetelmän vaikutuksia terveydenhoitajien työhön sekä lapsiperheiden hyvinvointiin. Kyselyn voisi toteuttaa uudelleen, kun menetelmä on ollut käytössä pidempään ja ehtinyt vakiintua terveydenhoitajien työhön äitiys- ja lastenneuvolassa.

The present study the “Let’s talk about children” method has been selected as a subject of the thesis because of the topicality and interestingness of the subject.

The aim of the present study was to produce information about the “Let’s talk about children” method for the maternity and the child health clinic work in the area of Northern Ostrobothnia and to improve the visibility of the “Let’s talk about children” method in the health care. Our aims were to clarify the maternity and child health clinic Public Health Nurses experiences of the used of the “Let’s talk about children” methods, functionality and benefits – and the development proposals to suit maternity and child health clinic work. The present study was quantitative study and research material was collected by questionnaire of Webropol program.

There were 47 interviewees in the present study. The majority of the Public Health Nurses who have answered an inquiry had gone to be the “Let’s talk about children” –education in year 2015. During 2013 and 2014 trained Public Health Nurses had held more the “Let’s talk about children” discussions than 2015 trained Public Health Nurses. The result of interviews shows that the “Let’s talk about children” method is well suited to the work of child health clinic. The majority of the Public Health Nurses experienced that the “Let’s talk about children” method is useful in their own work and it supportive the interaction within the family.

In the development proposals Public Health Nurses hoped for the developing of the “Let’s talk about children” –log’s and education more suitable for the maternity and child health clinic work, by adding of multi-professional co-operation, a practical functionality and the “Let’s talk about children” method visibility. In addition, Public Health Nurses hoped the commitment of the work community to the use of the method and to method more time in the work.

The research results can be utilized in the introduction of the “Let’s talk about children” method and in developing to suit for maternity and child health clinic. Further study would be favorable to study effects the “Let’s talk about children” method on the Public Health Nurse’s work and welfare of families with children.