Kätilö leikkaussalihoitajana sektiossa : kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kokemuksia KÄLI-koulutuksesta
Kurkinen-Karjalainen, Henrika; Nykälä, Sari (2016)
Kurkinen-Karjalainen, Henrika
Nykälä, Sari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052910604
Tiivistelmä
Verkko-ja simulaatio-oppiminen ovat yleisiä oppimismenelmiä terveydenhuoltoalan koulutuksissa. Verkko-opetusta ja simulaatioita järjestetään myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työntekijöille lisäkoulutuksena sekä Savonia- ammattikorkeakoulussa monissa koulutusohjelmissa. KÄLI (Kätilö leikkaussalihoitajana sektiossa)-koulutus on Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteinen koulutus, ja sitä on käytetty kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kouluttamiseen jo usean vuoden ajan. KÄLI-koulutuksessa kätilöitä koulutetaan toimimaan leikkaushoitajana sektioissa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tapahtunut uudistuksia viime vuosina, ja sen myötä myös kätilöt osallistuvat nykyään enemmän leikkaustoimintaan. Aihetta opiskellaan koulutuksessa simulaatioissa sekä verkkotehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla Moodle-oppimisympäristössä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kokemuksia KÄLI-koulutuksesta internet-kyselyn avulla. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa oppimismenetelmän käyttäjiltä ja sen avulla kehittää Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kätilötyön sektio-opetusta.
Opinnäytetyön internet-kyselyyn vastasi neljä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää kätilöä sekä kuusi kätilöopiskelijaa Savonia-ammattikorkeakoulusta. Vastaajat valittiin satunnaisesti koulutukseen osallistuneista. Kysely toteutettiin Webropol®-ohjelmistolla. Kysely sisälsi yhteensä yksitoista avointa kysymystä, jotka käsittelivät verkko-ja simulaatio-opetusta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vastaajat pitivät koulutuksen aihetta tärkeänä ja hyödyllisenä. Verkko-opetuksen käyttäminen tälläisessä koulutuksessa jakoi vastaajien näkemyksiä. Osa vastaajista koki verkko-opetuksen mukavana tapana oppia, koska se on vapaa paikka-ja aikasidonnaisuuksista. Vastauksista nousivat esille erilaiset oppimistyylit, sillä osa vastaajista olisi kokenut oppivansa paremmin lähiopetuksessa. Kokonaisuudessaan verkkoympäristöä toivottiin jatkossa selkeytettävän. Simulaatio-opetuksen vastaajat kokivat opettavaisena menetelmänä. Ajankäyttöä simulaatio-opetuksessa toivottiin suunniteltavan paremmin. Verkko-opetuksen ja simulaatioiden järjestäminen lähekkäin toisiaan koettiin olevan ehdoton asia tehokkaalle oppimiselle. Äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukemiseen koulutus ei antanut osaamista.
Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sektio-opetusta suunniteltaessa. Koulutus tulisi kohdentaa käyttäjäryhmille sopiviksi, sillä tietotaso on erilainen kätilöillä ja kätilöopiskelijoilla. Myös erilaiset oppimistyylit tulisi ottaa huomioon sekä miettiä mahdollista alku orientaation ja lähiopetuksen tarvetta. Verkko-ja simulaatio-opetuksen ajankohdan lähekkäisyys sekä toimivampi verkkoympäristö tukisi oppimista. Jatkotutkimuskohteena voisi olla äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukeminen eli millaista tukea henkilökunta antaa tällä hetkellä, ja kokevatko sektion kokeneet äidit tämän riittäväksi. Tälläisen tutkimuksen perusteella vuorovaikutuksen tukemista voisi mahdollisesti kehittää.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kokemuksia KÄLI-koulutuksesta internet-kyselyn avulla. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa oppimismenetelmän käyttäjiltä ja sen avulla kehittää Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kätilötyön sektio-opetusta.
Opinnäytetyön internet-kyselyyn vastasi neljä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää kätilöä sekä kuusi kätilöopiskelijaa Savonia-ammattikorkeakoulusta. Vastaajat valittiin satunnaisesti koulutukseen osallistuneista. Kysely toteutettiin Webropol®-ohjelmistolla. Kysely sisälsi yhteensä yksitoista avointa kysymystä, jotka käsittelivät verkko-ja simulaatio-opetusta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vastaajat pitivät koulutuksen aihetta tärkeänä ja hyödyllisenä. Verkko-opetuksen käyttäminen tälläisessä koulutuksessa jakoi vastaajien näkemyksiä. Osa vastaajista koki verkko-opetuksen mukavana tapana oppia, koska se on vapaa paikka-ja aikasidonnaisuuksista. Vastauksista nousivat esille erilaiset oppimistyylit, sillä osa vastaajista olisi kokenut oppivansa paremmin lähiopetuksessa. Kokonaisuudessaan verkkoympäristöä toivottiin jatkossa selkeytettävän. Simulaatio-opetuksen vastaajat kokivat opettavaisena menetelmänä. Ajankäyttöä simulaatio-opetuksessa toivottiin suunniteltavan paremmin. Verkko-opetuksen ja simulaatioiden järjestäminen lähekkäin toisiaan koettiin olevan ehdoton asia tehokkaalle oppimiselle. Äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukemiseen koulutus ei antanut osaamista.
Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sektio-opetusta suunniteltaessa. Koulutus tulisi kohdentaa käyttäjäryhmille sopiviksi, sillä tietotaso on erilainen kätilöillä ja kätilöopiskelijoilla. Myös erilaiset oppimistyylit tulisi ottaa huomioon sekä miettiä mahdollista alku orientaation ja lähiopetuksen tarvetta. Verkko-ja simulaatio-opetuksen ajankohdan lähekkäisyys sekä toimivampi verkkoympäristö tukisi oppimista. Jatkotutkimuskohteena voisi olla äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukeminen eli millaista tukea henkilökunta antaa tällä hetkellä, ja kokevatko sektion kokeneet äidit tämän riittäväksi. Tälläisen tutkimuksen perusteella vuorovaikutuksen tukemista voisi mahdollisesti kehittää.
