Kantaatit teillä tietämättömillä : Kantaattimessun valmistaminen seurakuntalaisten löytämiseksi

Abstract

Seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksia, joissa väkimäärät pysyvät pieninä. Sunnuntaisin saman seurakunnan alueella järjestetään jumalanpalveluksia eri toimipisteissä. Kynnystä kirkkoon saapumiselle on pyritty laskemaan eri teemoilla. Vuosisatoja sitten kirkot täyttyivät perinteisin keinoin. Jumalanpalvelukset olivat monipuolisia ja kestivät useita tunteja sisältäen urku-, kuoro- ja orkesterimusiikkia. Nykyään messujen kestoja yritetään lyhentää, jotta kirkon penkit täyttyisivät seurakuntalaisista. Tuulipuku- ja haukkukirkkojen rinnalla messujen suunnittelussa olisi syytä ottaa mallia ja uusia aiheita historiasta. Olemme unohtaneet jumalanpalvelusten rikkaat perinteet.

Opinnäytetyössä tarkastelen, miten J.S. Bachin kantaatti toimii nykyajan messussa. 1700-luvulla kantaatti oli jumalanpalveluksen tärkein musiikillinen elementti, joka esitettiin ennen saarnaa evankeliumin luvun yhteydessä. Uusia kantaatteja sävellettiin miltei joka jumalanpalvelukseen, pois lukien paastonaika. Kantaattien tekstinä käytettiin kyseisen sunnuntain evankeliumitekstiä. Nykyisin kantaattien käyttö on vähäistä. Niitä esitetään pääasiassa vain konserteissa, joskus pelkkiä osia. Kantaattien käyttöä lisäämällä voisimme saada yhden merkittävän musiikillisen elementin rikastuttamaan messun sisältöä.

Yksi osa opinnäytetyötä oli kantaattimessu, jonka järjestin laskiaissunnuntaina 7.2.2016 Tuiran seurakunnassa, Pyhän Tuomaan kirkossa. Kantaattimessun kautta halusin selvittää, vaikuttaako perinteisellä tavalla järjestetty messu kirkossa kävijöiden väkimäärään, venyykö kantaatin sisältämä messu liian pitkäksi ja miten kantaatti vaikuttaa messun muuhun suunnitteluun. Työssäni selvitän myös mahdollisuuksia kantaattien käytön lisäämiselle messujen yhteydessä. Laskiaissunnuntain jumalanpalvelus toimitettiin normaalin messukaavan mukaisesti ja se rakennettiin barokin ajan musiikin ympärille. Evankeliumin lukua seurasi J.S. Bachin kantaatti BWV 22 ”Jesus nahm zu sich die Zwölfe”.

Kantaattimessuun saapui kolminkertainen väkimäärä normaalikävijämäärään verrattuna. Paikalle tuli väkeä eri seurakunnistakin, pelkän kantaatin vuoksi. Kirkkokansa toivoi vastaavantyyppisiä messuja järjestettävän useammin. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä olisi mahdollisuus järjestää monipuolisempia jumalanpalveluksia. Nykyistä jumalanpalvelustarjontaa tulisi järkeistää. On resurssien haaskausta järjestää 10–20 kilometrin välillä samanlaisia messuja kahden tunnin välein. Yhdessä tekemällä, useamman papin ja kanttorin voimin, messuihin voitaisiin sisällyttää rikkaampia musiikillisia elementtejä, jolloin seurakuntalaiset saisivat enemmän vastiketta maksetulle kirkollisverolle.

The parishes of the Evangelical Lutheran Church of Finland organise services which gather only a small audience. On Sundays there are many services at the same parish. The threshold to step in to the church has been tried to lower with different themes. Yet, centuries ago churches filled up with traditional methods. The services were diverse and lasted several hours including organ, choir and orchestral music. Nowadays it is a common tendency to shorten the duration of the mass due to lack of the parishers. Alongside with ”the shell suit services” and ”the barking ser-vices”, one should not forget the history and maybe, instead, pay attention to it. We have indeed neglected the rich musical elements used in the services before.

This thesis studied how J. S. Bach’s cantata suits to a contemporary mass. In the 18th century, cantata was the most important musical element in the services and it was performed before the ceremony during the reading of the gospel. New cantatas were composed almost to every ser-vice, excluding the Lent. The text of the cantata was taken from the gospel of the Sunday in question. Today cantatas are rarely played. They are mainly performed in concerts, and usually they are chopped to parts. By increasing the use of cantatas we could win one significant ele-ment to enrich the masses.

One part of this thesis was a cantata mass organised on the Shrove Sunday 7th of February 2016 in the church of Saint Thomas, at the Parish of Tuira, Oulu. With the help of the cantata mass, the aim was to find out, if the traditional, even old fashioned mass would have effect on the amount of the church-goers, would the mass with a cantata be too long, and how the cantata would affect planning the other parts of the mass. Furthermore, it was also tried to find out the possibilities to make cantatas more common. The service of the Shrove Sunday was carried out according to the normal handbook of services, and it was built around Baroque music. The read-ing of the gospel was followed by the J. S. Bach’s cantata BWV 22 ”Jesus nahm zu sich die Zwölfe”.

The cantata mass gathered a triple audience compared to the normal, and people came even from other parishes just to hear the cantata. The church-goers wished that this type of services would be made more often. The parishes and the parish unions do actually have the possibility to diversify the masses. The present offerings of the services should be rationalised. It is a waste of resources to have similar masses at the intervals of two hours in the distance of 10 or 20 kilome-tres. Making together and with several priests and cantors masses might have more musical power, and thus, the parishers would have a real run for their church taxes.