Seurakuntamuusikko – taidemuusikkona kirkon palveluksessa : Seurakunnallisen musiikkielämän kehittämishanke Jyväskylän seurakunnassa vuosina 2013–2014
Lahti, Matias (2016)
Lahti, Matias
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111168
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla on tekijän elämänmittainen suhde klassiseen musiikkiin ja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Musiikin ammattilaisena ja aktiivisena seurakuntalaisena olen kiinnostunut klassisen musiikin hyödyntämisestä kirkon ja sen jäsenten parhaaksi. Musiikki on ollut olennainen osa kristillistä kirkkoa koko sen historian ajan. Musiikin monet ominaisuudet vaikuttavat edistävän kirkon tavoitteiden saavuttamista. Muutokset yhteiskunnassa ja kirkon jäsenmäärän väheneminen pakottavat kirkon arvioimaan toimintaansa jatkuvasti uudelleen myös musiikkityössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda klassisen musiikin keinoin lisäarvoa Jyväskylän alueen seurakuntaelämään, erityisesti asuinpaikkakunnalleni Korpilahdelle. Järjestin erilaisia seurakunnallisia tilaisuuksia, joissa musiikilla oli suurin painoarvo. Tärkein toimintamuoto oli Musiikkia messun jälkeen -sarja, jossa esitettiin klassista musiikkia heti messun päätyttyä. Näissä tilaisuuksissa esiintyjinä olivat lisäkseni Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijat; yksi opinnäytetyön tavoitteista olikin lisätä yhteistyötä paikallisten musiikkioppilaitosten ja seurakunnan välillä. Toinen tärkeä toimintamuoto oli osallistua johtamani kamarikuoro Ihmisen äänen kanssa Korpilahden seurakuntaelämään.
Esittelin toiminnallani uudenlaisen muusikon toimenkuvan, jossa klassisen musiikin ammattilainen työskentelee kirkon palveluksessa. Käytän tästä käsitettä seurakuntamuusikko. Seurakuntamuusikon ja kanttorin välinen olennaisin ero on, että kanttori on kirkon musiikin ammattilainen, kun seurakuntamuusikko on musiikin ammattilainen kirkossa. Kanttori keskittyy työssään jumalanpalveluselämään ja liturgiseen musiikkiin, seurakuntamuusikon työn ydin on kirkollisissa yhteyksissä esitettävässä klassisessa musiikissa.
Olennaisin sisältö opinnäytetyössäni olivat järjestämäni tilaisuudet ja seurakuntamuusikon toimenkuvan esittely. Kirjallinen osio toimii raporttina. Samalla siinä paneudutaan kirkollisen musiikkielämän erityiskysymyksiin ja -piirteisiin. Kirjallisena lähdeaineistona on käytetty aihetta käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Metodologisesti opinnäytetyö on muutosta testaava kehittämishanke, jossa pyritään kehittämään vanhoja ja löytämään uusia toimintatapoja.
Järjestetyille tilaisuuksille oli kysyntää niin seurakunnan, seurakuntalaisten kuin esiintyjienkin taholta. Seurakuntamuusikon toimenkuva olisi yksi ratkaisu kirkon musiikkielämän haasteisiin, ja sen kokeilemista voi suositella seurakunnille. Seurakuntamuusikkojen kouluttamista kirkkomusiikkioppilaitosten tarjoamana lisäkoulutuksena kannattaisi myös harkita.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda klassisen musiikin keinoin lisäarvoa Jyväskylän alueen seurakuntaelämään, erityisesti asuinpaikkakunnalleni Korpilahdelle. Järjestin erilaisia seurakunnallisia tilaisuuksia, joissa musiikilla oli suurin painoarvo. Tärkein toimintamuoto oli Musiikkia messun jälkeen -sarja, jossa esitettiin klassista musiikkia heti messun päätyttyä. Näissä tilaisuuksissa esiintyjinä olivat lisäkseni Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijat; yksi opinnäytetyön tavoitteista olikin lisätä yhteistyötä paikallisten musiikkioppilaitosten ja seurakunnan välillä. Toinen tärkeä toimintamuoto oli osallistua johtamani kamarikuoro Ihmisen äänen kanssa Korpilahden seurakuntaelämään.
Esittelin toiminnallani uudenlaisen muusikon toimenkuvan, jossa klassisen musiikin ammattilainen työskentelee kirkon palveluksessa. Käytän tästä käsitettä seurakuntamuusikko. Seurakuntamuusikon ja kanttorin välinen olennaisin ero on, että kanttori on kirkon musiikin ammattilainen, kun seurakuntamuusikko on musiikin ammattilainen kirkossa. Kanttori keskittyy työssään jumalanpalveluselämään ja liturgiseen musiikkiin, seurakuntamuusikon työn ydin on kirkollisissa yhteyksissä esitettävässä klassisessa musiikissa.
Olennaisin sisältö opinnäytetyössäni olivat järjestämäni tilaisuudet ja seurakuntamuusikon toimenkuvan esittely. Kirjallinen osio toimii raporttina. Samalla siinä paneudutaan kirkollisen musiikkielämän erityiskysymyksiin ja -piirteisiin. Kirjallisena lähdeaineistona on käytetty aihetta käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Metodologisesti opinnäytetyö on muutosta testaava kehittämishanke, jossa pyritään kehittämään vanhoja ja löytämään uusia toimintatapoja.
Järjestetyille tilaisuuksille oli kysyntää niin seurakunnan, seurakuntalaisten kuin esiintyjienkin taholta. Seurakuntamuusikon toimenkuva olisi yksi ratkaisu kirkon musiikkielämän haasteisiin, ja sen kokeilemista voi suositella seurakunnille. Seurakuntamuusikkojen kouluttamista kirkkomusiikkioppilaitosten tarjoamana lisäkoulutuksena kannattaisi myös harkita.