Teatteri-ilmaisun ohjaajan olemus ja työllistyminen

Abstract

Tämän opinnäytteen tarkoituksena on tutkia teatteri-ilmaisun ohjaajan (TIO, tästä eteenpäin tio) olemusta ja työllistymistä. Menetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu, josta saamaani aineistoa vertailen teatterialan työllisyyttä koskevista julkaisuista hankkimaani tilastolliseen tutkimustietoon. Pääasiallisina lähteinä opinnäytteessä ovat mm. Pekka Himasen Kukoistuksen käsikirjoitus (2010), Teatteri- ja Media-alan ammattiliiton tutkimus TIOlaiset työelämässä (verkkolähde 6.5.2016) sekä Marja Louhijan teos Paluu TIO-tulevaisuuteen (2015). Aineiston analyysin tueksi olen käyttänyt Tiina Vihma-Purovaaran Rakas vihattu ura -teoksessa (2002) esiteltyjä urametaforia kuten urapolku ja urakivikko. Hypoteesejani ovat esimerkiksi se, että tiolle keskeistä ovat kehollisuus ja leikillisyys. Työllisyyttä pohtiessa oletan itse itsensä työllistämisen korostuvan ja esimerkiksi keskeneräisyyden sietämisen olevan merkittävää. Otos on n(2) laadullista haastattelua, joita vertailen määrällisiin tutkimuksiin. Pyrin triangulaatioon, jossa erilaiset lähteet eli laadulliset haastattelut, määrälliset tutkimukset ja urametaforat keskustelevat keskenään. Toisaalta tavoitteena on sekä tarkastella teatteri-ilmaisun ohjaajan työllistymistä että ymmärtää tion työhön liittyviä lainalaisuuksia: minkälaista toimijuutta odotetaan tai mitä alan tekijät itse ajattelevat työllistymisestään suhteessa vaikkapa apurahajärjestelmään tai tuottajiin. Keskeistä tässä työssä on myös kiteyttää teatteri-ilmaisun ohjaajan olemuksen piirteitä sekä löytää merkityksiä ja yhteiskunnallisiakin perusteita teatteri-ilmaisun ohjaajan työlle. Pyrin tällä työllä myös jäsentämään omaa käsitystäni tioudesta. Kolmen vuoden aikana koulutuksessa on syntynyt käsitys tiotoimijuudesta ja -identiteetistä, joita toivon voivani tarkastella kriittisesti tämän työn avulla. Toisaalta työn edetessä voin mahdollisesti myös vahvistaa jo syntyneitä käsityksiäni.

The object of this thesis is to study the essence and employment of drama instructors. The method used is a semi-structured theme interview. In this study I am comparing the qualitative material with an earlier quantitative research of the employment of drama instructors. Leading sources in this thesis are Kukoistuksen käsikirjoitus by Pekka Himanen (2010), the Theater and Media workers’ union’s study of the employment of the drama instructors (a web study, 6.5.2016) and Paluu TIO-tulevaisuuteen by Marja Louhija (2015). As a support in my analyses, I have chosen to use career metaphors introduced in the Rakas vihattu ura by Tiina Vihma-Purovaara (2000). My hypotheses are, for instance, that the body awareness and playfulness are in the essence and core of drama instructors’ work and identity. Considering employment, I assume that job opportunities are more often created by the drama instructor her/himself than received from an employer. In addition, one of the main presumptions is that one key feature for a drama instructor on her/his way to success is the ability to withstand the nature of incompleteness of the branch. I received two answers to my interview. I will be comparing them with the numerical data of previously made quantitative studies. On one hand, the aim of this study is to understand the employment of a drama instructor or what qualities help her/him onwards with her/his career. For example, how do drama instructors perceive the importance of grants, or how do they perceive working with producers. On the other hand the purpose of the thesis is to encapsulate the essence and the quintessence of a drama instructor.