Maankäyttösopimusten toteutuminen ja sopimusten seuranta Helsingin seudulla

Abstract

Tässä työssä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten maankäyttösopimukset toteutuvat ja miten niiden toteutumista seurataan Helsingin seudun kunnissa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä ovat kuntien periaatteet maankäyttösopimuksen tekemiseen, miten maankäyttösopimukset yleisesti toimivat ja toteutuvat, mitä maankäyttösopimuksen toteutumista edistäviä sopimusehtoja sopimuksiin kirjataan ja miten maankäyttö-sopimusten toteutumista seurataan. Tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, joissa haastateltiin henkilöä tai henkilöitä, joiden tehtävänkuvaan maankäyttösopimukset kunnissa liittyvät. Haastattelut suoritettiin touko-kesäkuussa 2015.

Tutkimuksessa selvisi, että maankäyttösopimukset koetaan toimivaksi välineeksi yksityisomistuksessa olevaa maata kaavoitettaessa – erityisesti kaavamuutosten yhteydessä. Vaikka maankäyttösopimuksilla koetaan olevan muun muassa kunnan rahoitusasemaa helpottava vaikutus, on lista sopimusten haasteista hyötyjä pidempi. Näkemykset siitä, kuinka hyvin maankäyttösopimukset toteutuvat, vaihtelivat kunnittain. Parhaiten asema-kaavat vaikuttivat toteutuvan Espoossa ja Vantaalla. Maankäyttösopimuksiin kirjataan toteutumista edistäviä ehtoja yleisesti melko vähän. Vakuudet kuuluvat kaikkien kuntien sopimuksiin, mutta rakentamisen aikataulun, rakentamisvelvoitteen, sopimussakon ja ARA-tuotannon velvoitteen kirjaaminen on yleisesti vähäisempää. Kuntaa sitovia sopimusehtoja ei Helsingin seudulla juuri kirjata. Sopimusten seurantaan kunnat kaipaavat parempia työkaluja.

Maankäyttösopimukset kuuluvat Helsingin seudun kuntien maapolitiikkaan ja useissa kunnissa on selkeä käytäntö siitä, miten sopimusten kanssa menetellään. Maankäyttösopimukset vaikuttavat toteutuvan hyvin, koska toteutumista tukevien sopimusvelvoitteiden käyttö on vähäistä. Maankäyttösopimusten toteutumiseen vaikuttanee Helsingin seudun vetovoimasta ja korkeasta hintatasosta johtuva maanomistajan intressi hankkeiden toteuttamiseen.

In this final year project, the goal was to find out how the land use agreements are completed and monitored in the municipalities of the Helsinki region. The project aimed at finding out what the principles in the municipalities for land use agreements are, if the agreements serve their aim, how and with what contractual terms they are realized and how the implementation of agreements is followed up. The study is based on theme interviews of the people responsible for land use agreements in the municipalities. The interviews were performed during May and June 2015.

The study showed that land use agreements are a useful tool for the planning, and modifying plans, of private land. However, despite the benefits, the agreements seem to have more challenges. The use of contractual terms is not common. Deposits are used in all municipalilities, but other terms are rare. The follow-up tools need to be improved in most municipalities in the region. Most municipalities of the region need better tools to follow up the agreements.

Land use agreements are a part of the land policy in the municipalities in the Helsinki region and many municipalities have a clear practice for using them. Land use agreements seemed to be realized well, because the use of contract terms is scarce. The attractiveness and high price level of the Helsinki region may affect the land owners’ interest to realize land use agreements.