Marketing Opportunities of Handicrafts in Finland

Abstract

This bachelor thesis focused on investigating the marketing opportunities of handicrafts in Finland. The handicraft sector has been struggling for long. It has an essential role in the European economy through other sectors, for example through design and tourism. In addition, handicraft maintains the cultural heritage. The theoretical framework of the research observed consumers, strategy, brand and image. The nature and challenges of handicrafts influenced on the choice of the theoretical approach. A description of the target sector, i.e. handicraft, preceded the theoretical framework. The selected framework aimed to provide a versatile perspective that was reflected in the empirical part of the research. The empirical study was made up of a case study and action research, as well as consumer and expert interviews. The case study and action research used 69 European good practices of the handicraft sector, written materials, online materials, social media, videos and visual material. This assisted forming a holistic picture of the landscape and opportunities, and to compare the outcomes of the three sections of the empirical research. The research provided many marketing opportunities that iterate and connect be-tween different areas of marketing. The opportunities were enabling or direct marketing opportunities. The most visible ones were the opportunities from the sector itself, e.g. unique skills of the makers and products, men as consumers, young future oriented consumers, cooperation with stakeholders inside and out-side of the sector, branding, the opportunities provided by the digital era to communication, marketing, sustainability, and to new forms of production and marketing. In addition the research suggests a new professional figure, a handicraft producer to create sustainable opportunities for the sector.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin käsityön markkinointimahdollisuuksia Suomessa. Käsityöala on pitkään kamppaillut kannattavuuden kanssa. Samalla sen merkitys Euroopan talouteen on välillisesti suuri esimerkiksi muotoilun ja turismin kautta. Käsityö myös ylläpitää kulttuuriperintöä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kuluttajanäkökulmaa, strategiaa sekä brändäystä ja imagoa. Teoreettisen viitekehyksen valintaan vaikuttivat tarkastelualan, käsityön, haasteet ja luonne. Teoreettista viitekehystä edelsi kuvaus tarkasteltavasta alasta. Teoreettisen viitekehyksen tarkoitus oli tuottaa monipuolinen katsantakanta, jota voitaisiin heijastaa empiirisestä vaiheesta saatavaan materiaaliin. Empiirinen osa muodostui tapaus- ja toimintatutkimuksesta ja kuluttaja- ja asiantuntijahaastatteluista. Tapaus- ja toimintatutkimuksessa käytettiin 69 eurooppalaista käsityöalan hyvää käytäntöä, kirjallista materiaalia, verkkomateriaalia, sosiaalista mediaa sekä videoita ja visuaalista materiaalia. Tämä auttoi muodostamaan kokonaiskuvan alan tilanteesta ja mahdollisuuksista, sekä vertailemaan empiirisen vaiheen osien tuloksia keskenään. Tutkimus tuotti useita markkinointimahdollisuuksia, jotka iteroivat ja linkittyvät toisiinsa eri markkinoinnin osa-alueiden välillä. Mahdollisuudet olivat markkinointia tukevia tai suoria mahdollisuuksia. Eniten esiin nousseita mahdollisuuksia loivat käsityöalan ominaisuudet kuten kädentaidot ja –jälki sekä tuotteet, miehet kuluttajina, nuoret tietoisina tulevaisuuden kuluttajina, alan sisäinen ja ulkopuolisiin tahoihin verkostoituminen ja yhteistyö, brändäys sekä tietoyhteiskunnan tuomat mahdollisuudet muun muassa viestintään, markkinointiin, kestävään kehitykseen ja uudenlaisiin tuotanto- ja markkinointimuotoihin. Lisäksi tutkimuksen tuloksista nousi tarve uudelle ammatille, käsityön tuottajalle luomaan pitkäkestoisia markkinointimahdollisuuksia alalle.