Yritysjärjestelyt tilintarkastusalalla asiakaskunnan siirtämisen näkökulmasta
Impiö, Joona (2016)
Impiö, Joona
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311745
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe tuli Lapin Tilintarkastus Oy:ltä toimeksiantona. Aihe tuli kyseisen tilintarkastustoimiston halusta sekä tarpeesta selvittää, miten ja millä edellytyksillä tilintarkastusalalla asiakaskunta voidaan siirtää ja minkälaisia haasteita asiakaskunnan siirtämiseen liittyy. Tilintarkastusalan ikärakenne on tällä hetkellä sellainen, että erilaisia yritysjärjestelyjä sekä omistajanvaihdoksia tullaan suorittamaan kyseisellä alalla paljon tulevien vuosien aikana. Esimerkiksi tilintarkastuslautakunnan selvityksen mukaan vuoden 2015 HTM – tilintarkastajista (vuoden 2016 alusta alkaen HT - tilintarkastaja) yli 55 – vuotiaiden osuus oli peräti 69 %.
Tutkimusmenetelmä työssä on lainopillinen. Keskeisimpiä lähteitä työssäni ovat olleet ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä lakien esityöt. Kaikista keskeisimpänä lakina on ollut tilintarkastuslaki, joka toimii tilintarkastusalaa säätelevänä yleislakina. Teoriaosuus aloitetaan sopimusoikeudella sekä sopimusten siirtämisellä, jolloin nämä käydään läpi yleistasolla. Teoriaosuudessa edetessä syvennytään tarkemmin tilintarkastusalaan sekä alalla käytettävään tilintarkastuksen toimeksiantosopimukseen, joita tilintarkastaja sekä hänen asiakkaansa solmivat keskenään.
Tilintarkastukseen sekä asiakaskunnan siirtämiseen syvennytään teoriaosuudessa, jossa käsitellään tilintarkastajan valintaa prosessina. Teoriaosuuden lopussa käsitellään yritysjärjestelyiden suorittamistavat yleisesti, mitä ne tarkoittavat ja miten ne voidaan suorittaa. Lisäksi kyseisessä luvussa syvennytään siihen, miten tilintarkastuksen toimeksiantosopimus, eli asiakkaat ovat siirrettävissä tilintarkastustoiminnan jatkajalle.
Tutkimustulokset osoittivat, että tietyin edellytyksin tilintarkastuksen toimeksiantosopimus on siirrettävissä liiketoimintaa jatkavalle tilintarkastajalle. Toimeksiannon muodolla sekä tilintarkastusyhtiön muodolla on merkitystä tilintarkastuksen toimeksiantosopimuksen siirtämisessä. Mikäli tilintarkastajana on tilintarkastaja, joka ei ole yhteisö, sitoo toimeksiantosopimus vain nimettyä tilintarkastajaa ja mikäli tämä tilintarkastaja vaihtuisi, jouduttaisiin tilintarkastaja valitsemaan uudelleen. Tilintarkastusyhteisöillä on paremmat edellytykset asiakaskunnan siirtämiselle kuin tilintarkastajalla, joka ei ole tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajan valintaprosessi aiheuttaa haasteita asiakaskunnan siirtämiselle, sillä yritysmuodosta riippuen tilintarkastajan valitsee esimerkiksi osakeyhtiön yhtiökokous. Tilintarkastajan valinnan kohdalla sekä tietyissä yritysjärjestelyissä haasteena voidaan nähdä, että asiakas valitsee ulkopuolisen tilintarkastajan toimittamaan tilintarkastusta, eikä tilintarkastustoimintaa jatkavaa tilintarkastajaa.
Tutkimusmenetelmä työssä on lainopillinen. Keskeisimpiä lähteitä työssäni ovat olleet ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä lakien esityöt. Kaikista keskeisimpänä lakina on ollut tilintarkastuslaki, joka toimii tilintarkastusalaa säätelevänä yleislakina. Teoriaosuus aloitetaan sopimusoikeudella sekä sopimusten siirtämisellä, jolloin nämä käydään läpi yleistasolla. Teoriaosuudessa edetessä syvennytään tarkemmin tilintarkastusalaan sekä alalla käytettävään tilintarkastuksen toimeksiantosopimukseen, joita tilintarkastaja sekä hänen asiakkaansa solmivat keskenään.
Tilintarkastukseen sekä asiakaskunnan siirtämiseen syvennytään teoriaosuudessa, jossa käsitellään tilintarkastajan valintaa prosessina. Teoriaosuuden lopussa käsitellään yritysjärjestelyiden suorittamistavat yleisesti, mitä ne tarkoittavat ja miten ne voidaan suorittaa. Lisäksi kyseisessä luvussa syvennytään siihen, miten tilintarkastuksen toimeksiantosopimus, eli asiakkaat ovat siirrettävissä tilintarkastustoiminnan jatkajalle.
Tutkimustulokset osoittivat, että tietyin edellytyksin tilintarkastuksen toimeksiantosopimus on siirrettävissä liiketoimintaa jatkavalle tilintarkastajalle. Toimeksiannon muodolla sekä tilintarkastusyhtiön muodolla on merkitystä tilintarkastuksen toimeksiantosopimuksen siirtämisessä. Mikäli tilintarkastajana on tilintarkastaja, joka ei ole yhteisö, sitoo toimeksiantosopimus vain nimettyä tilintarkastajaa ja mikäli tämä tilintarkastaja vaihtuisi, jouduttaisiin tilintarkastaja valitsemaan uudelleen. Tilintarkastusyhteisöillä on paremmat edellytykset asiakaskunnan siirtämiselle kuin tilintarkastajalla, joka ei ole tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajan valintaprosessi aiheuttaa haasteita asiakaskunnan siirtämiselle, sillä yritysmuodosta riippuen tilintarkastajan valitsee esimerkiksi osakeyhtiön yhtiökokous. Tilintarkastajan valinnan kohdalla sekä tietyissä yritysjärjestelyissä haasteena voidaan nähdä, että asiakas valitsee ulkopuolisen tilintarkastajan toimittamaan tilintarkastusta, eikä tilintarkastustoimintaa jatkavaa tilintarkastajaa.