Leikisti vai oikeesti? : Leikki aikuisen elämässä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan leikkiä aikuisen elämässä. Tavoitteena on selvittää 23 leikkipäiväkirjaa kirjottaneen eri aloilla toimivan aikuisen vastausten kautta, mitä he mieltävät leikiksi, minkälainen on heidän suhteensa aiheeseen sekä sitä, onko heidän omassa arjessaan leikkiä. Leikin eri ulottuvuuksia pyritään aineiston avulla tarkastelemaan mahdollisimman monitahoisesti ja rikkaasti. Aihetta käsitellään myös olemassa olevien teorioiden valossa sekä dialogissa asiantuntijahaastattelun kanssa. Työn tarkoituksena on lisäksi kyseenalaistaa leikki-sanan perinteinen lapsikeskeisyys sekä haastaa kysymään: saako aikuinenkin leikkiä?

Tutkielmassa kysytään myös: onko leikillä yhteiskunnassamme muuta kuin lapsiin liittyvä sija? Minkälaisia odotuksia aikuiseen kohdistuu ja millaisia rooleja hänelle asetetaan? Kenen sallitaan leikkiä, missä muodoissa ja miksi? Työssä tarkastellaan lisäksi, miksi leikkiin liittyy negatiivisia konnotaatioita ja mitä tarkoittaa leikin typologia.

Työn alussa avataan tärkeimpiä leikin teorioita ja tarkastellaan termejä luovuus ja flow. Tämän jälkeen aineistoa käsitellään päiväkirjojen vastauksista nousseen teemajaottelun kautta. Teemoja tarkastellaan niin, että osallistujien oma ääni on kautta linjan vahvasti esillä. Henkilökohtaisen tason lisäksi heitä on pyydetty pohtimaan leikkiä ja vastaavasti leikkimättömyyttä yleisesti. Keskustelua käydään koko työn pituudelta aineiston, lähdekirjallisuuden ja kirjoittajan oman kokemuspohjan kautta. Lopussa tutkielman päähuomiot nivotaan yhteen.

Aineiston analyysin perusteella ”leikki” terminä on kompleksinen, koska se sisältää vahvoja lapsiin liittyviä konnotaatioita. Aikuinen ei välttämättä myöskään huomaa leikkivänsä, mikä johtuu osin termistöstä ja asioiden nimeämisestä. Nyky-yhteiskunta asettaa myös paljon paineita, mikä osaltaan vaikuttaa asenteisiin aikuiselle soveliaasta käyttäytymisestä. Leikin ilmenemismuodot ovat kuitenkin monet, ja sillä on aineiston perusteella terminologiasta riippumatta tärkeä asema aikuisen elämässä. Leikillä ja leikkimielisyydellä on myös vahva suhde hyvinvointiin ja mielialaan. Aineistosta selviää, että leikki katoaa esimerkiksi sairastaessa. Tällöin energia kuluu siihen, mikä on välttämätöntä.

This thesis explores play in the adult life. Through the play diaries written by 23 adults, the aim is to find out what they consider being play, what is their relationship to it and whether there is play in their everyday lives. With this data, the goal is to examine the different aspects of play from as diverse and rich ways as possible.

The subject is also being studied with the help of existing theories as well as in a dialogue with an expert interview. Another objective is to challenge the traditional child aspect of the term ”play” (the Finnish word “leikki” has narrower meaning than “play”) and to ask: are adults allowed to play as well?

This paper asks further: in our society, is there any other place for play besides the one that is connected with children? What kinds of expectations are adults facing today? What are the different roles that are falling upon them? Who is being allowed to play, in what forms and why? The research also explores the question why there are negative connotations connected to play (=leikki) and what is being meant with the typology of play.

In the beginning of this work, the most important play theories are introduced, as well as the terms creativity and flow. After this, the data is examined by dividing the answers into themes. The themes are treated so that the writers’ own voice is strongly heard all through the thesis. On top of the personal level, they have been asked to reflect the more general levels of play as well as non-playfulness. Throughout the work, there is a constant conversation between the data, the literature and the writer’s own thoughts. In the end, all the central conclusions are being tied together.

On the basis of the analysis, “play” as a term is complex due to its strong child-related connotations. The modern society places a lot of pressure, which for its part affects the attitudes towards the appropriate behavior of adults. Also, the adults do not perhaps always notice when they are playing, which has to do with terminology. The manifestations of play are nevertheless many and it has regardless of terminology an important part in the adult life. Play and playfulness also have a strong relationship to wellbeing and mood. Furthermore, it can be noticed from the data that play disappears for example at the time of getting sick. In those moments, energy is being solely used to what is essential.