Sävellajikarakteristiikka tasavireisessä viritysjärjestelmässä

Abstract

Sävellajikarakteristiikka oli vielä 1700- ja 1800-luvuilla säveltäjien ja musiikkiteoreetikoiden piirissä ilmiönä laajalti tunnettu. Ilmiön selitykseksi on menneinä vuosisatoina kehitetty erilaisia teorioita mutta sen olemassaololle ei ole löydetty riittävän kattavaa selitystä. Eri sävellajien koettiin kantavan tiettyjä ominaisuuksia, arviot eivät olleet kuitenkaan yhteneviä. Keskustelu sävellajien luonteista katosi ei-tonaalisen musiikin yleistyttyä 1900-luvun alkupuolella.

Musiikin ja tunteiden tutkimus on uusi monitieteinen tutkimusala, joka on viimeisten 15:n vuoden aikana kehittynyt nopeasti etsimään vastauksia sille, mikä musiikissa saa meidät tunteiden valtaan, miten se ilmenee ja mitkä ovat sen taustalla olevat mekanismit. Toisin kuin esimerkiksi tempon vaikutusta, sävellajin vaikutusta tunteisiin on hyvin vähän tutkittu.

Opinnäytetyössäni selvitin sävellajien tunnevaikutuksia kokeella, jossa 14:lle koehenkilöille esitettiin säveltämäni lyhyt musiikkinäyte viidessä eri sävellajissa. Heitä pyydettiin nimeämään niiden herättämä tunnemielikuva sekä sävellykseen sopivin sävellaji. Koehenkilöt olivat musiikin ammattilaisia ja opiskelijoita.

Kysymykseen, vaikuttaako sävellaji kappaleen herättämiin tunteisiin, voidaan kokeen perusteella vastata myönteisesti: yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kokivat sävellajeilla olevan affektiivisia ominaisuuksia. Kahdessa sävellajissa, A-duurissa ja G-duurissa, koehenkilöiden ilmoittamat tunnetilat ovat hämmästyttävän yhteneväisiä. Silti tämäkin tutkimus vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyä huomiota ettei tiettyyn sävellajiin voida liittää tiettyä yleistettävää tunnetilaa, sillä tunnekokemus on aina hyvin subjektiivinen.

In the 18th and 19th centuries, the concept of key characteristics was still well known among composers and music theorists. Discussions regarding the existence of this phenomenon have been controversial due to lack of a universally acceptable explanation. Keys were seen as conveying certain emotions but the descriptions of the emotions were not coherent. The discussion on key characteristics lost its popularity in the first half of the twentieth century when non-tonal music became more common.

Music and emotion research is a new multidisciplinary field of research, which has developed quickly during the past 15 years to find answers to what in music moves us, how it occurs and what are the underlying mechanisms. Unlike tempo, for example, there are not many studies on affective properties of keys.

In order to examine key characteristics, the author conducted an empirical test, where participants were asked to describe their emotions after listening to a short music sample that I had composed in five different keys. In addition, they chose the most appropriate key for the composition. The participants were music professionals and students.

The results suggest that participants experienced different emotions when listening to samples in different keys. All except one of the participants felt that different keys convey affective properties. In A major and G major, the described emotions described were surprisingly similar. Still this test confirms the notion, in accordance with earlier research, that certain keys cannot be linked with certain emotions, because emotional reaction is always highly subjective.