Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Tuulikki Pietilän muumikuvaelman "Toverukset matkalla Yllätysten puutarhaan" tutkimus ja konservointi

Uosukainen, Riina (2016)

 
Avaa tiedosto
Uosukainen_Riina.pdf (5.228Mt)
Lataukset: 


Uosukainen, Riina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311811
Tiivistelmä
Työn aiheena on taiteilija Tuulikki Pietilän vuonna 1985 tekemän kolmiulotteisen muumikuvaelman Toverukset matkalla Yllätysten puutarhaan tutkimus ja konservointi. Kuvaelma kuuluu Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelmaan, jossa on noin 2000 Tove Janssonin muumiaiheista teosta. Muumikuvaelmia on 41 kappaletta, joista kaksi on muumitaloja. Kuvaelmilla on monta tekijää, ja niitä tekivät pääasiallisesti Tuulikki Pietilä, Pentti Eistola ja Tove Jansson. Muumitalot ja kuvaelmat tehtiin vuosien 1958 ja 1990 välillä Toven ja Tuulikin kesäpaikassa Klovharun saarella.

Muumitalot ja kuvaelmat lahjoitettiin Tampereen kaupungin ja Tampereen taidemuseon omistukseen 90-luvulla ja niiden mukana 61 laatikon laajuinen Paraphernalia-materiaaliarkisto. Paraphernalian materiaalit ja työvälineet valottavat kuvaelmien tekotapaa ja ovat mainiona apuna konservointitoimenpiteitä tehdessä. Kuvaelmat ja muumitalot konservoidaan uuden Muumimuseon näyttelyyn, joka avautuu Tampere-talossa keväällä 2017.

Opinnäytetyössä keskitytään materiaaleista erityisesti polystyreenin tutkimiseen, sillä sitä on käytetty kuvaelmissa laajasti, ja se on hankala materiaali konservoida. Työn tulos on lähinnä ennaltaehkäisevän konservoinnin painottaminen kaikissa konservointipäätöksissä. Toinen työn painoalue on ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen kuvaelmia vaivaavaan tuhohyönteispulmaan. Työssä tutustutaan hapettomiin tuhohyönteiskarkotusmenetelmiin ja myrkytykseen. Pakastamista ei voi suositella, ja muut vaihtoehdot ovat kalliita ja vaivalloisia toteuttaa. Tällä hetkellä kuvaelmien säännöllinen ja aktiivinen monitorointi on paras ratkaisu.

Konservointisuunnitelmaa varten määriteltiin kuvaelman ideaalitila ja arvoanalyysi tehtiin Barbara Appelbaumin metodia apuna käyttäen, joka löytyy hänen teoksestaan Conservation Treatment Methodology. Aktiivinen konservointi sisälsi dokumentoinnin lisäksi puhdistuksen, osien kiinnittämistä ja retusoinnin. Kaikki suunnitellut konservointitoimenpiteet eivät onnistuneet, joten suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan tai joidenkin toimenpiteiden tekemisestä luovuttiin. Jokainen kokoelman kuvaelmista sisältää omat tapauskohtaiset konservointiongelmansa, eikä tämä opinnäytetyö pyrkinyt löytämään ratkaisua jokaisen niiden konservoimiseen, vaan osoittamaan suuntaviivoja kestävien ja yhtenäisten ratkaisujen tekemiseen.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste