Kerrostalon kuntoarvio, PTS ja vesikaton korjaussuunnitelma
Huhta, Mikko (2016)
Huhta, Mikko
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311855
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä vesikaton korjaussuunnitelma, kuntoarvio ja pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS Oulussa sijaitsevaan vuonna 1963 valmistuneeseen kerrostaloon. Rakennus sijaitsee Oulun keskustassa osoitteessa Torikatu 51.
Vesikaton korjaussuunnitelman laatimisen ja rakennuksen kunnon määrittämisen menetelminä käytettiin aistinvaraisiin havaintoihin perustuvia arvioita, vanhoja rakennekuvia ja isännöitsijältä saatuja lähtötietoja. Vesikaton korjaustapa ja laajuus laadittiin vastaamaan tilaajan toiveita. Kuntoarvion tekeminen aloitettiin suorittamalla taloyhtiön asukkaille kysely, josta saatiin lähtötietoja suoritettavaan kuntoarvioon. Ennen kuntoarvion suorittamista tutustuttiin myös rakennuksen korjaushistoriaan ja rakennepiirustuksiin. Lähtötietojen pohjalta rakennukselle suoritettiin kuntotarkastus ja kirjoitettiin kuntoarvioraportti. Kuntoarvion pohjalta rakennukselle laadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS), jossa on esitetty rakenteiden suositellut korjaukset, korjausten kustannukset ja kiireellisten korjausten aikataulut.
Vesikatolle laaditusta korjaussuunnitelmasta selviävät korjauksen laajuus ja tapa, millä korjaus toteutetaan. Kuntoarvion perusteella rakennuksen todettiin olevan pääasiassa tyydyttävässä kunnossa, mutta muutamia kiireellisiäkin korjaustarpeita löydettiin. Kiinteistön peruskorjauksia on siirretty suorittamalla kevyempiä riittämättömiä korjaustoimenpiteitä ja täten rakennuksen korjausvelka on päässyt kertymään. Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä kiinteistölle ovat piha-alueiden uusiminen sekä vesikaton korjaaminen. Korjaussuunnitelman avulla taloyhtiö voi kilpailuttaa urakkatarjoukset ja suorittaa vesikaton korjauksen.
Vesikaton korjaussuunnitelman laatimisen ja rakennuksen kunnon määrittämisen menetelminä käytettiin aistinvaraisiin havaintoihin perustuvia arvioita, vanhoja rakennekuvia ja isännöitsijältä saatuja lähtötietoja. Vesikaton korjaustapa ja laajuus laadittiin vastaamaan tilaajan toiveita. Kuntoarvion tekeminen aloitettiin suorittamalla taloyhtiön asukkaille kysely, josta saatiin lähtötietoja suoritettavaan kuntoarvioon. Ennen kuntoarvion suorittamista tutustuttiin myös rakennuksen korjaushistoriaan ja rakennepiirustuksiin. Lähtötietojen pohjalta rakennukselle suoritettiin kuntotarkastus ja kirjoitettiin kuntoarvioraportti. Kuntoarvion pohjalta rakennukselle laadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS), jossa on esitetty rakenteiden suositellut korjaukset, korjausten kustannukset ja kiireellisten korjausten aikataulut.
Vesikatolle laaditusta korjaussuunnitelmasta selviävät korjauksen laajuus ja tapa, millä korjaus toteutetaan. Kuntoarvion perusteella rakennuksen todettiin olevan pääasiassa tyydyttävässä kunnossa, mutta muutamia kiireellisiäkin korjaustarpeita löydettiin. Kiinteistön peruskorjauksia on siirretty suorittamalla kevyempiä riittämättömiä korjaustoimenpiteitä ja täten rakennuksen korjausvelka on päässyt kertymään. Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä kiinteistölle ovat piha-alueiden uusiminen sekä vesikaton korjaaminen. Korjaussuunnitelman avulla taloyhtiö voi kilpailuttaa urakkatarjoukset ja suorittaa vesikaton korjauksen.