Hoitohenkilökunnan valmiudet toimia erityistilanteissa : Selvitys henkilöstön valmiudesta toimia tulipalon, sähkökatkoksen ja tietoliikennekatkoksen aikana
Toppari, Katariina (2016)
Toppari, Katariina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612074
Tiivistelmä
Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee lyhyt- tai pitkäaikaista laitoshoitoa, joten hoitohenkilökunnan valmiudet toimia erityistilanteissa ovat potilasturvallisuuden kannalta tärkeitä. Hoitohenkilökunnan tulee tietää miten toimia, jos esimerkiksi syttyisi tulipalo omassa yksikössä. Tutkimuksella haluttiin selvittää hoitohenkilöstön valmiuksia toimia erityistilanteissa. Tutkimusongelmia olivat seuraavat: Saavatko hoitajat riittävästi perehdytystä erityistilanteiden kohtaamiseen ja pelastussuunnitelmaan? Onko pelastusharjoituksia tarjottavana riittävästi kaikille hoitajille? Tarvitaanko erityistilanteiden varalle lisäkoulutusta?
Pelastuslaki on avainasemassa, kun on kyse pelastussuunnittelusta laitoksissa. Erityistilanteista tutkimuksessa käsiteltiin tulipaloa, sähkökatkosta sekä tietoliikennekatkosta. Valmiussuunnittelua täytyy ylläpitää jatkuvasti. Normaaliaikana perusvalmiudesta tulee huolehtia, koska siihen yllä mainitut tilanteet liittyvät. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselyllä kuudessa yksikössä, kolmessa palveluasumisyksikössä sekä kolmella vuodeosastolla. Hoitajia työskenteli kyselyn aikana 192 ja tästä määrästä kyselyyn vastasi 60. Vastausprosentiksi saatiin 31,3.
Tutkimuksen mukaan erityistilanteisiin ja pelastussuunnitelmaan oli hyvin perehdytetty. Paloturvallisuuteen liittyvät asiat tiedettiin kuitenkin paremmin, kuin sähkö- tai tietoliikennekatkoksiin liittyvät asiat. Pelastussuunnitelman toteutuminen käytännössä oli myös tutkimuksen mukaan mahdollista eri yksiköissä. Pelastusharjoituksia voisi kuitenkin järjestää enemmän. Vastausten perusteella niitä järjestettäisiin harvemmin kuin joka tai joka toinen vuosi. Vastaajien mukaan erityistilanteiden harjoittelu olisi kuitenkin hyväksi, vaikka taidot olisivatkin hyvät. Parantamisen varaa olisi myös tietoturvasuunnittelussa. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, mikä se on ja sitä ei todennäköisesti ole edes joka yksikössä.
Pelastuslaki on avainasemassa, kun on kyse pelastussuunnittelusta laitoksissa. Erityistilanteista tutkimuksessa käsiteltiin tulipaloa, sähkökatkosta sekä tietoliikennekatkosta. Valmiussuunnittelua täytyy ylläpitää jatkuvasti. Normaaliaikana perusvalmiudesta tulee huolehtia, koska siihen yllä mainitut tilanteet liittyvät. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselyllä kuudessa yksikössä, kolmessa palveluasumisyksikössä sekä kolmella vuodeosastolla. Hoitajia työskenteli kyselyn aikana 192 ja tästä määrästä kyselyyn vastasi 60. Vastausprosentiksi saatiin 31,3.
Tutkimuksen mukaan erityistilanteisiin ja pelastussuunnitelmaan oli hyvin perehdytetty. Paloturvallisuuteen liittyvät asiat tiedettiin kuitenkin paremmin, kuin sähkö- tai tietoliikennekatkoksiin liittyvät asiat. Pelastussuunnitelman toteutuminen käytännössä oli myös tutkimuksen mukaan mahdollista eri yksiköissä. Pelastusharjoituksia voisi kuitenkin järjestää enemmän. Vastausten perusteella niitä järjestettäisiin harvemmin kuin joka tai joka toinen vuosi. Vastaajien mukaan erityistilanteiden harjoittelu olisi kuitenkin hyväksi, vaikka taidot olisivatkin hyvät. Parantamisen varaa olisi myös tietoturvasuunnittelussa. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, mikä se on ja sitä ei todennäköisesti ole edes joka yksikössä.