Performance of Exchange-traded Fund in the Nordic Market

Abstract

Exchange-traded Fund (ETF) is one of the newer financial derivative products, yet its growth and popularity have been expansive at a remarkable rate. As a fund, it offers a convenient way to diversify the portfolio and gain exposure to foreign markets. As a stock, it holds the simplicity of being tradable on an exchange. In recent years, ETF has gained increasing interest as the next investment tool. The performance of this financial instrument is therefore worthy of discussion. The aim of this thesis was to investigate the performance of ETFs traded in the Nordic market, with a focus on the funds tracking equity indexes. In particular, the performance was evaluated against the underlying benchmark indexes. The thesis also addressed the differences between two replication methods: synthetic and physical, and the unique characteristics of leveraged ETF. The thesis followed a quantitative approach, using collected data of historical price and other variables within a 5-year period as inputs for analysis. The sources of data were both public and private, and the analysis was mainly performed using the Eviews software. The result showed that most ETFs underperform the benchmark indexes, even though there is not a clear pattern in the performance among the funds. Without consideration of the benchmark, an inverse correlation was noticed between the funds’ risk-adjusted performance and total expense ratio. It was also found that leveraged ETF is not an attractive long-term investment compared to traditional ETF. Regarding the replication method, the result confirmed a lower tracking error in synthetic ETF, but rejected the claim that synthetic ETF is a better cost-saving option than physical ETF.

Vaikka vaihtokaupparahasto (ETF) on suhteellisen uusi rahasto-sidonnainen väline, sen suosio on kasvanut merkittävän nopeasti. Rahastona se tarjoaa kätevän tavan monipuolistaa osakesalkkua ja kasvattaa kanssakäymistä ulkoisiin markkinoihin. Osakkeena sitä voi vaihtaa vapaasti. Viime vuosina kiinnostus vaihtokaupparahastoihin sijoituslähteinä on kasvanut, ja siten tämän rahallisen työkalun tehokkuus on keskustelun arvoinen asia. Tämän opinnäytetyön tavoite on seurata vaihtokaupparahaston tehokkuutta pohjoismaisessa kaupassa, keskittyen erityisesti pääoma indeksiin. Painopiste tulee olemaan sen tehokkuus kiintopiste vertailuissa. Opinnäyte pohtii myös eroa synteettisen ja fyysisen vastaus-metodin välillä, sekä tutkii vaikutusvaltaisten vaihtokaupparahastojen ainutlaatuisia ominaisuuksia. Opinnäytteessä kerättiin sijoitus- hinta- ja muita tietoja viiden vuoden ajalta, joita analysoitiin käyttäen kvantitatiivista metodia. Tutkimuksessa on käytetty julkisia ja yksityisiä tietolähteitä. Lopputulokset osoittavat, että suurin osa vaihtokaupparahastoista alittaa kiintopiste marginaalin, vaikka selvää kuviota ei rahastoissa ole havaittavissa. Ilman kiintopistevertailua, huomasimme käänteisen korrelaation rahaston riskipainotetun suorituskyvyn, ja juoksevien kulujen välillä. Myöskään, vaikutusvaltainen vaihtokauppakauppa rahasto ei ole kannattava pitkä-aikainen sijoitus verrattuna perinteiseen vaihtokauppa rahastoon. Lopputulos osoittaa myös synteettisen vaihtokaupparahaston alittavan kiintopiste tavoitteen, ja osoitta vääräksi väitteen, jonka mukaan synteettinen vaihtokaupparahasto olisi parempi keino säästää kuluista kuin fyysinen vaihtokaupparahasto.