Röntgenlähetteiden laatu terveysaseman röntgenissä
Ahmed Idris, Tiina; Malmi, Mirva; Piilonen, Sanni (2008)
Ahmed Idris, Tiina
Malmi, Mirva
Piilonen, Sanni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811133980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811133980
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkimme röntgenlähetteiden laatua terveysaseman röntgenissä.
Kartoitusta varten keräsimme ryväsotannalla 224 röntgenlähetettä vuoden 2007 kevään, kesän, syksyn
ja talven ajalta. Aineistoa tarkastelimme kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Tuloksia analysoitiin
SPSS -tilasto-ohjelmalla. Lähetteitä arvioitiin juridisesta näkökulmasta: täyttääkö röntgenlähete laissa
sille asetetut vaatimukset? Lisäksi terveysasemalla työskentelevät röntgenhoitajat arvioivat lähetteissä
esiintyviä puutteita.
Tarkasteltaessa röntgenlähetteitä juridisena asiakirjana eniten puutteita esiintyi tiedoissa
allergia/komplikaatiosta, kysymyksenasettelusta ja potilaan aikaisemmista sairauksista. Kolme lähetettä
(N=224) oli sellaisia, joissa ei ollut lainkaan puutteita. Röntgenhoitajat havaitsivat 48 puutteellista
lähetettä (N=224), joiden perusteella röntgentutkimus oli mahdollista suorittaa. Kahdessa lähetteessä
(N=224) puutteet olivat niin suuria, että tutkimusta ei voinut suorittaa. 173 lähetettä (N=224) oli
röntgenhoitajien arvioimana puutteettomia.
Lähetekäytäntöjä kehittämällä kuvantamistutkimuksella voidaan tuottaa täsmällisempää tietoa ja
parantaa oleellisesti potilasturvallisuutta. Yhteistyö ja vuorovaikutus lähettävän lääkärin ja
röntgenyksikön välillä on tärkeää ja välttämätöntä lähetekäytännön kehittämisessä. Tutkimustulosten
perusteella voimme rohkaista röntgenhoitajia suhtautumaan puutteellisiin lähetteisiin kriittisemmin ja
kannustamaan laadukkaaseen lähetekäytäntöön.
Kartoitusta varten keräsimme ryväsotannalla 224 röntgenlähetettä vuoden 2007 kevään, kesän, syksyn
ja talven ajalta. Aineistoa tarkastelimme kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Tuloksia analysoitiin
SPSS -tilasto-ohjelmalla. Lähetteitä arvioitiin juridisesta näkökulmasta: täyttääkö röntgenlähete laissa
sille asetetut vaatimukset? Lisäksi terveysasemalla työskentelevät röntgenhoitajat arvioivat lähetteissä
esiintyviä puutteita.
Tarkasteltaessa röntgenlähetteitä juridisena asiakirjana eniten puutteita esiintyi tiedoissa
allergia/komplikaatiosta, kysymyksenasettelusta ja potilaan aikaisemmista sairauksista. Kolme lähetettä
(N=224) oli sellaisia, joissa ei ollut lainkaan puutteita. Röntgenhoitajat havaitsivat 48 puutteellista
lähetettä (N=224), joiden perusteella röntgentutkimus oli mahdollista suorittaa. Kahdessa lähetteessä
(N=224) puutteet olivat niin suuria, että tutkimusta ei voinut suorittaa. 173 lähetettä (N=224) oli
röntgenhoitajien arvioimana puutteettomia.
Lähetekäytäntöjä kehittämällä kuvantamistutkimuksella voidaan tuottaa täsmällisempää tietoa ja
parantaa oleellisesti potilasturvallisuutta. Yhteistyö ja vuorovaikutus lähettävän lääkärin ja
röntgenyksikön välillä on tärkeää ja välttämätöntä lähetekäytännön kehittämisessä. Tutkimustulosten
perusteella voimme rohkaista röntgenhoitajia suhtautumaan puutteellisiin lähetteisiin kriittisemmin ja
kannustamaan laadukkaaseen lähetekäytäntöön.