Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestillä – vieritestausprosessin laadunvarmistuksen kehittämisellä kohti parempaa potilasturvallisuutta

Abstract

Eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksista estyy noin 60 % varfariinihoidolla. Haastetta lääkkeen käytölle ja hyvän hoitotuloksen saavuttamiselle luovat varfariinin kapea terapeuttinen hoitoalue sekä annostarpeen yksilöllinen vaihtelu. Varfariinihoidon tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät. Huono hoitotasapaino lisää potilaan verenvuoto- ja tukoskomplikaatioriskiä vaarantaen näin myös potilasturvallisuutta. Hoitotasapainon saavuttaminen ja ylläpito edellyttävät potilaan ohjausta ja INR-tuloksen seurantaa. Perinteisen laboratoriotutkimuksen sijaan INR-arvo voidaan määrittää vieritestillä ja sen toteuttaa antikoagulanttihoitoon koulutettu sairaanhoitaja, niin kutsuttu INR-hoitaja. Vieritestit ovat laboratoriotutkimuksia, joita tehdään perinteisen laboratorion ulkopuolella lyhentämään vastausviivettä.

Työelämälähtöisen kehittämistutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja verrata varfariinilääkehoidon INR-seurannan vieritestauksen käyttöä laadunvarmistuksen näkökulmasta sekä tukilaboratoriotoimintaa Kemin ja Oulun kaupungin INR-poliklinikoilla. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmäteemahaastatteluna Kemin ja Oulun kaupungin Keskustan ja Ylikiimingin INR-poliklinikoiden INR-hoitajilta. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella varfariinihoitoa saavien potilaiden INR-arvoja varfa-riinihoidon onnistumisen arvioimiseksi. Tutkimusaineistona käytettiin Oulun kaupungin Effica-potilastietojärjestelmästä ja Kemi kaupungin Pegasos-potilastietojärjestelmästä poimittuja tietoja Oulun kaupungin keskustan ja Ylikiimingin vastaanottojen tilaamista P-TT-INR-tutkimuksista ajanjaksolla 1.1.–31.12.2012, Oulun kaupungin keskustan ja Ylikiimingin INR-poliklinikoiden tilaamista P-TT-INR- ja P-INR-VT-tutkimuksista ajanjaksolla 1.9.2014–31.8.2015 sekä Kemin kaupungin INR-poliklinikan tilaamista P-INR-VT-tutkimuksista ajanjaksolla 1.9.2014–31.8.2015.

Oulun kaupungin Keskustan ja Ylikiimingin INR-poliknikoilla INR-vieritestilaite on liitetty välitietojärjestelmään. Välitietojärjestelmän avulla voidaan kontrolloida, että vieritestilaitetta käyttää tähän tehtävään koulutuksen saanut INR-hoitaja. Potilaan henkilöllisyys varmennetaan asianmukaisesti aina ennen näytteenottoa virheiden välttämiseksi sekä varmistetaan laitteiden ja liuskareagenssi-en toimivuus. Varfariinihoidon toteutumista arvioitiin laskemalla potilaskohtainen TTR-arvo. TTR-arvo kuvaa kuinka kauan INR-tulokset pysyvät hoitoalueella. Tulosten mukaan hyvä hoitotasa-paino (TTR yli 70–75%) saavutettiin useammin, kun INR-seuranta toteutettiin vieritestillä INR-poliklinikalla INR-hoitajan toimesta.

A long term treatment with oral anticoagulant warfarin is commonly used for patients with atrial defibrillation, deep venous thromboembolism and patients with mechanical heart valves. The coal of warfarin therapy is to interfere with clot formation, preventing future clots from forming in the circulation. A specific patient guidance and frequent INR (International Normalized Ration) value monitoring is required in warfarin therapy. Among treated patients many have INRs outside of the therapeutic range, placing them at risk for complications such as stroke and bleeding. Warfarin therapy may be managed by many different models of care. Instead of the traditional laboratory measurement the INR value can be measured by a point-of-care device in a nurse-managed anticoagulation clinic. Point-of-care tests (POCT) are known as laboratory tests that are carried out outside of the traditional laboratory.

One aim of this study was to find out how point-of-care testing affects INR values in primary care setting. The study design was retrospective and it was conducted in a primary care setting during a two 12-month period of time before and after POCT. The first 12-month period was from the 1 January 2012 to the 31 December 2012 before POCT when INR values were measured traditionally in a central laboratory via venipuncture and the primary care physician ordered change or continued same warfarin dosing and follow-up testing. The second period was from the 31 August 2014 to the 1 September 2015 after POCT when INR values were measured by a point-of-care device in a nurse-managed anticoagulation clinic where a registered nurse measures INR value and orders warfarin dosing and follow-up testing. The other aim of this study was to describe and to compare the present POCT quality management system and the role of the local support laboratory in it in two different nurse-managed anticoagulation clinics. The research data was collected by interviewing five nurses who worked in a nurse-managed anticoagulation clinic in primary care setting. The interview data was analysed by theory bound content analysis. Sub-categories were derived from the data. Sub-categories were located in four main categories which three of them were based on the theory of POCT process’s devotion into three phases - pre-analytical, analytical and post-analytical phase. The fourth category concerned the support of the local laboratory.

According to the study results more patients achieved good therapeutic control when INR values were measured in a nurse-managed anticoagulation clinic. The study also showed that the web-based point-of-care management system helps to improve patient care and quality in POCT process.