Narratiivinen lähestyminen työpaikkakiusaamiseen : selvitys esimiehen näkökulmasta
Aho, Kirsi; Sillman, Merja (2016)
Aho, Kirsi
Sillman, Merja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091014156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091014156
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa minkälaisia työpaikkakiusaamiseen liittyviä tekijöitä sosiaali- ja hoivapalveluiden yrityksissä toimivat esimiehet tunnistavat työyhteisössä. Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaamisen esiintyminen on lisääntynyt työelämässä ja sosiaalialan työpaikat ovat siinä kärjessä. Työpaikkakiusaamisen vaikutukset heikentävät yksilön kokemaa työhyvinvointia, mutta sen vaikutukset voivat heijastua koko työyhteisöön ja sen toimintaan. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta työpaikkakiusaaminen aiheuttaa kustannuksia sairauspoissaolojen myötä. Sillä on myös vaikutukset työelämän ja palveluiden laatuun. Toimintaympäristönä oli sosiaali- ja hoivapalveluita tuottava yksityinen yritys. Lisäksi tutkimukseen osallistui yksityisessä sosiaali- ja hoivapalveluissa toimineita esimiehiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin narratiivista eläytymismenetelmää. Aineisto hankittiin kehyskertomuksien muodossa. Narratiivinen eläytymismenetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella arkaluontoisenakin pidettyä aihetta objektiivisesti. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Päivi Rauramon kehittämää Työhyvinvoinnin portaat -mallia, joka on laadittu Abraham Maslow’n tarvehierarkian pohjalta. Aineistoa tarkasteltiin myös aikaisempien työpaikkakiusaamisen esiintymisistä ja sen vaikutuksista olevien tutkimusten pohjalta.
Aineiston analyysin perusteella tuloksista voi päätellä, että esimiehet tunnistavat työpaikkakiusaamiseen liittyviä tekijöitä. Keskeisenä nousivat johtamiseen liittyvät tekijät. Esimiehet tunnistivat työyhteisön toimivuuteen liittyviä tekijöitä, joilla oli vaikutusta kiusaamiseen, kuten epäselvät tehtävänkuvat, roolit ja vastuut. Esiin tuotiin myös se, ettei moniammatillisessa tiimissä tunneta eri ammattiryhmien tehtävien sisältöä. Tämä nousi yhteistyön esteeksi ammattiryhmien välille ja kiusaamisen riskitekijäksi. Lisäksi tärkeäksi näkökulmaksi tuotiin esille kiusatuksi tulleen ominaisuudet sekä kiusaamisen vaikutukset työkykyyn myös sitä havainneelle. Tämä näkökulma tuki aiempia tutkimuksia kiusaamisen vaikutuksista koko työyhteisöön.
Jatkokehittämisenä tätä menetelmää voisi käyttää työntekijöiden näkökulmasta tai kohdentaa tutkimus vain kiusaamista kokeneille työntekijöille. Näin voisi saada vertailevaa tietoa siitä, että löytyykö näitä samoja tekijöitä ja niiden painotuksia myös työntekijän näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin narratiivista eläytymismenetelmää. Aineisto hankittiin kehyskertomuksien muodossa. Narratiivinen eläytymismenetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella arkaluontoisenakin pidettyä aihetta objektiivisesti. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Päivi Rauramon kehittämää Työhyvinvoinnin portaat -mallia, joka on laadittu Abraham Maslow’n tarvehierarkian pohjalta. Aineistoa tarkasteltiin myös aikaisempien työpaikkakiusaamisen esiintymisistä ja sen vaikutuksista olevien tutkimusten pohjalta.
Aineiston analyysin perusteella tuloksista voi päätellä, että esimiehet tunnistavat työpaikkakiusaamiseen liittyviä tekijöitä. Keskeisenä nousivat johtamiseen liittyvät tekijät. Esimiehet tunnistivat työyhteisön toimivuuteen liittyviä tekijöitä, joilla oli vaikutusta kiusaamiseen, kuten epäselvät tehtävänkuvat, roolit ja vastuut. Esiin tuotiin myös se, ettei moniammatillisessa tiimissä tunneta eri ammattiryhmien tehtävien sisältöä. Tämä nousi yhteistyön esteeksi ammattiryhmien välille ja kiusaamisen riskitekijäksi. Lisäksi tärkeäksi näkökulmaksi tuotiin esille kiusatuksi tulleen ominaisuudet sekä kiusaamisen vaikutukset työkykyyn myös sitä havainneelle. Tämä näkökulma tuki aiempia tutkimuksia kiusaamisen vaikutuksista koko työyhteisöön.
Jatkokehittämisenä tätä menetelmää voisi käyttää työntekijöiden näkökulmasta tai kohdentaa tutkimus vain kiusaamista kokeneille työntekijöille. Näin voisi saada vertailevaa tietoa siitä, että löytyykö näitä samoja tekijöitä ja niiden painotuksia myös työntekijän näkökulmasta.