Lasten laulunopetuksen ominaispiirteet : 7–12-vuotiaiden lasten lauluohjelmiston valinta
Tuhkala, Susanna (2016)
Tuhkala, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091814375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091814375
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia lasten lauluharrastuksissa esiintyvää lauluohjelmistoa sekä sen valintaan liittyviä asioita. Työssä tarkastellaan tekstisisällön merkitystä lasten laulunopetuksessa sekä kerätään tietoa lasten laulunopetuksen ja lastenmusiikin ominaispiirteistä. Työssä pohditaan myös sitä kuinka lauluharrastuksen kautta voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Lisäksi haastattelukysymysten kautta pyrittiin saamaan tietoa siitä, mitä lauluteknisiä ja musiikillisia asioita lapsille ensisijaisesti opetetaan.
Työn aineisto muodostui observoinneista, asiantuntijahaastatteluista ja kokeilevasta laulustudio-kurssista. Observoinnit toteutettiin Tampereella, Espoossa ja Jyväskylässä. Tutkimuksessa haastateltiin viittä lasten laulunopetuksen parissa työskentelevää asiantuntijaa sekä kahta lastenmusiikin säveltäjää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Laulustudio-kurssi koostui kahdesta ryhmästä, joiden osallistujat olivat 7–12-vuotiaita laulun harrastajia. Kurssi toteutettiin Äänekosken kansalaisopistossa tammi–helmikuussa 2016.
Tutkimustulosten perusteella lapset laulavat hyvin monipuolista ja erilaista ohjelmistoa, jonka valintaan vaikuttavat useat yksityiskohdat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekstisisältö on hyvin merkityksellinen sekä lasten laulunopettajien että lastenmusiikin säveltäjien näkökulmasta. Molemmat korostivat tarinan, tunteiden sekä lastenmaailman merkitystä tekstisisällöissä. Laulunopettajat rajoittavat lasten laulamaa lauluohjelmistoa laulutunneilla tekstisisällön sekä vaadittavan äänenkäyttötyylin perusteella. Lasten laulujen sävellysprosessissa sekä lasten laulunopetuksessa korostettiin sopivan ambituksen sekä sävellajin merkitystä huomioiden ryhmä- ja yksityisopetuksen erityistarpeet. Lasten laulunopetuksen parissa työskentelevät asiantuntijat nostivat yksimielisesti esille sen, että opettajan vastuu ja velvollisuus on laajentaa oppilaan musiikillista ohjelmistotuntemusta. Haastattelemani asiantuntijat pitivät leikkiä tärkeänä ja tehokkaana laulamaan oppimisen ja opettamisen menetelmänä. Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa merkittäväksi nähtiin opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Lasten lauluopetuksen sisällöistä nousi esille kehontuntemuksen ja positiivisen musiikkisuhteen merkitys.
Työn aineisto muodostui observoinneista, asiantuntijahaastatteluista ja kokeilevasta laulustudio-kurssista. Observoinnit toteutettiin Tampereella, Espoossa ja Jyväskylässä. Tutkimuksessa haastateltiin viittä lasten laulunopetuksen parissa työskentelevää asiantuntijaa sekä kahta lastenmusiikin säveltäjää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Laulustudio-kurssi koostui kahdesta ryhmästä, joiden osallistujat olivat 7–12-vuotiaita laulun harrastajia. Kurssi toteutettiin Äänekosken kansalaisopistossa tammi–helmikuussa 2016.
Tutkimustulosten perusteella lapset laulavat hyvin monipuolista ja erilaista ohjelmistoa, jonka valintaan vaikuttavat useat yksityiskohdat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekstisisältö on hyvin merkityksellinen sekä lasten laulunopettajien että lastenmusiikin säveltäjien näkökulmasta. Molemmat korostivat tarinan, tunteiden sekä lastenmaailman merkitystä tekstisisällöissä. Laulunopettajat rajoittavat lasten laulamaa lauluohjelmistoa laulutunneilla tekstisisällön sekä vaadittavan äänenkäyttötyylin perusteella. Lasten laulujen sävellysprosessissa sekä lasten laulunopetuksessa korostettiin sopivan ambituksen sekä sävellajin merkitystä huomioiden ryhmä- ja yksityisopetuksen erityistarpeet. Lasten laulunopetuksen parissa työskentelevät asiantuntijat nostivat yksimielisesti esille sen, että opettajan vastuu ja velvollisuus on laajentaa oppilaan musiikillista ohjelmistotuntemusta. Haastattelemani asiantuntijat pitivät leikkiä tärkeänä ja tehokkaana laulamaan oppimisen ja opettamisen menetelmänä. Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa merkittäväksi nähtiin opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Lasten lauluopetuksen sisällöistä nousi esille kehontuntemuksen ja positiivisen musiikkisuhteen merkitys.