Verenpainetautia sairastavan potilaan ohjaus ja hoitosuositusten käyttö : kysely työterveyshoitajille

Abstract

Tiivistelmä

Verenpainetautia sairastaa yli miljardi ihmistä maailmassa. Verenpainetauti on vakava kansanterveydellinen ongelma. Siihen liittyvät liitännäissairaudet ja kohde-elinvauriot aiheuttavat ennenaikaista terveyden menettämistä ja kuolemia.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata verenpainetautia sairastavan potilaan ohjausta ja hoito-suositusten käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ja lisätä ymmärrystä siitä, miten verenpainetautia sairastavia potilaita ohjataan työterveyshuollossa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella työterveydessä työskenteleviltä terveydenhoitajilta keväällä 2016 (n=46). Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja tulosten raportoinnissa käytettiin tunnuslukuina frekvenssejä ja prosentteja.

Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia olivat työterveyshoitajan antama elämäntapoihin ja lääkehoitoon liittyvä hyvä ja laadukas ohjaus, jossa tulevat tärkeimmät ohjaukselliset asiat esille. Lähes kaikki työterveyshoitajat ohjasivat suolan käytön rajoittamisen ja arki- ja kestävyysliikunta sekä painonpudottaminen tulivat hyvin esille ohjauksessa. Päihteisiin liittyvä ohjaus oli laadukasta ja kattavaa. Kuitenkin lääkehoitoon liittyvä ohjaus kuuluu pääsääntöisesti vielä lääkärin vastuulle työterveyshuollossa. Työterveyshoitajat huomioivat potilaat kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti ohjaustilanteessa.

Tutkimuksen mukaan uusi tieto jalkautuu hitaasti käytäntöön, vaikka Käypä hoito-suositukset jo nähdäänkin tärkeänä apuna työterveyshoitajien työssä ja päätöksenteon tukena. Työterveyshoitajien mielestä tärkeimpiä ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat ajanpuute, potilaiden erilaiset tarpeet ja potilaan motivointi. Työterveyshoitajat toivovat organisaatiolta tavoitteellista tukea ja resursseja hoitosuositusten käyttöönottoon. Koulutus, keskustelu ja kannustus ajallisena, taloudellisena ja sosiaalisen tukena parantavat hoitosuositusten käyttöönoton mahdollisuuksia.

Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää verenpainetaudin hoitoa ja ohjausta sekä tehostaa hoitosuositusten käyttöä. Tällä tavalla voidaan parantaa ja tehostaa hoitokäytäntöjä, hoitotyön laatua ja tasa-arvoisuutta terveydenhuollon palveluissa.

Jatkotutkimushaasteita ovat kohonneen verenpaineen ohjauksen toteutuksen tutkiminen isommalla perusjoukolla esimerkiksi perusterveydenhuollon sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta sekä kokemuksellisen tiedon keräämistä laadullisin menetelmin hoitohenkilökunnalta ja esimiehiltä.

Abstract

Over a billion people worldwide suffers from hypertension, which makes it a serious public health issue globally. Hypertension-related diseases and target organ damages cause premature health problems and deaths.

This study describes the counselling of patients with hypertension and the adoption of clinical practice guidelines in the counselling. The aim is to gain information and enhance understanding on counselling which patients with hypertension receive in occupational health services.

The data consists of questionnaires collected from public health nurses working in occupational healthcare in the spring of 2016 (n=46). The data was analyzed by Webropol-programme, and the results were reported in frequencies and percentages.

The main findings of the study show that counselling related to a healthy way of life and medication is of high quality in occupational healthcare. Almost all nurses participating in the study informed the patients on the benefits of salt reduction, incidental and aerobic exercise as well as weight loss. Counselling related to intoxicants was also thorough and of high quality. As a rule, however, counselling related to medication is on physicians’ responsibility in occupational healthcare. Occupational health nurses’ counselling is typically holistic and individual.

According to the findings of this study, it takes time to implement new knowledge, although clinical practice guidelines are generally considered as a useful and important resource in occupational health nurses’ work and decision-making. Lack of time, various needs of patients and motivating the patients are regarded as the most challenging issues in counselling by the nurses. The nurses called for organizational support and resources for the efficient adoption clinical practice guidelines. Training, discussions, and encouragement in terms of time use and financial as well as social support are likely to improve the implementation of clinical practice guidelines.

The study contributes to the development of treatment of hypertension and counselling of patients with hypertension. It also contributes to a more effective implementation of clinical practice guidelines, thus improving clinical practice by enhancing quality and equality in healthcare services.

To get a more comprehensive account of the counselling practices, a further study could be conducted with a larger group of informants, including nurses working in public health care. In future studies, more qualitative data on work experience and practices could also be collected both from the nursing staff and directors.