Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden seuranta Lappiassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lappian tuloksellisuusmittarit, niiden laskentakaavat sekä miten ne tuotetaan eri tietojärjestelmiä hyödyntäen. Tavoitteena oli laatia johdon käyttöön tuloksellisuusraportti. Lisäksi tutkimuksella haettiin tietoa niistä keinoista ja tietolähteistä, joilla voidaan vaikuttaa mittareiden arvoihin. Tällä tavoiteltiin tuloksellisuuden ennustettavuutta. Tutkimuksen lähtökohdan muodostivat Lappian uusi strategia ja sen mittaristo sekä ammatillisen koulutuksen uusiutuva rahoitusjärjestelmä, jossa tuloksellisuuden merkitys on kasvamassa 10 %:in kokonaisrahoituksesta. Tutkimus suoritettiin toimintatutkimuksena ja siinä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston muodostivat ammatillista peruskoulutusta ohjaava lainsäädäntö ja siihen liittyvät uudistukset, Lappian sisäisten strategia-, laatu- ja kokonaisarkkitehtuurityöryhmien muistiot, aineistot ja muistiinpanot, johdon raportointijärjestelmän rakentamiseen liittyvä aineisto sekä yleinen tuloksellisuuteen liittyvä teoria-aineisto. Toimintatutkimuksen ohella tutkimuksen aikana tehtiin täsmähaastatteluja, joiden avulla saatiin aineistoa strategian ydinprosessien toimivuudesta sekä mittaristoaineiston muodostumisesta. Tutkimuksen perusteella keskeisimmiksi mittareiksi valikoituivat mm. tutkintojen, läpäisseiden (eriteltynä työllistyneet ja jatko-opintoihin sijoittuneet) ja keskeyttäneiden määrä, vetovoimaluku sekä opiskelija- ja työelämäpalaute. Tutkimuksen tuloksena syntyi tuloksellisuusmittareiden ja - raporttiaihion lisäksi taloudellista tuloksellisuutta mittaava tuottavuusraportti sekä suunnitelma vuosikelloon sidottavista raporteista, joiden avulla keskeisten mittariarvoja ja niiden takana olevia vaikuttavia tekijöitä analysoidaan. Tuloksellisuusraportin fyysinen toteutus johdon tietojärjestelmään jäi tekemättä opintojärjestelmän vaihtumisen takia. Prosesseista eniten tuloksellisuusmittareihin vaikuttavat aloituspaikkojen kohdentamisen suunnittelu, läpäisyn tehostamiseen ja keskeytysten ehkäisyyn vaikuttavat prosessit. Tämän prosessien luotettavuutta olisi parantanut laajempi pedagoginen näkökulma. Ulkoisista tietolähteistä korostui maakunnan ennakointityöryhmän merkitys sekä tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot.

The purpose of this thesis was to solve indicators of effectiveness in Lappia including methods of calculation and how they can produced by utilization of information systems. The purpose was to create an effectiveness report for the management. Furthermore the purpose was to gain information about proceedings and statistics that can affect the value of indicators and help predictability of effectiveness. Lappia’s new strategy and its indicators was a starting point of research. The financing system of vocational education will change and in the new system to effectiveness part is higher, approximately 10 % of total financing. The research was made by the method of action research with a constructive approach. The material included the vocational education’s legislation and its amendments, materials and memos of Lappia’s strategy, quality and information architecture workgroups. Also there were materials of system building project of FPM (Financial Performance Management) and general information about effectiveness. The people were interviewed during the research. The main purpose of the interviews was to receive information about functionality of the strategy’s main processes and forms of indicators. The research results and main effectiveness indicators were amount of degrees, amount of passed students (employed or postgraduate studies) or discontinued students, attraction of education and students and employers’ feedback. The research’s results were also a draft of the effectiveness report and a draft of the productivity report as well as scheduled yearly reports which help to analyze the indicators and the factors behind the effectiveness. The effectiveness report will integrate in FPM after the student management system has been changed. The processes that influence effectiveness most were allocation of education, promoting of graduation in time and prevention of interruption. More knowledge of pedagogical matters or teachers interviews would have given more perspective to this research. The most important external information source was province foresight group material, Finland statistical databases and statistic reports of Ministry of Employment and The Economy.