Gynekologisten solunsalpaajahoitoa saavien syöpäpotilaiden kokemukset saamastaan ohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Naistenklinikan osasto 11 gynekologista syöpää sairastavien ja solunsalpaajahoitoa saavien potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa ohjaukseen. Tavoitteena on, että työn tuloksia voidaan hyödyntää Naistenklinikan osasto 11 potilasohjauksen kehittämiseksi ja tulevaisuudessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden Siltasairaalan gynekologisten syöpäpotilaiden laadukkaan ja yksilöllisen potilasohjauksen tueksi.

Opinnäytetyön toteutukseen käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin professori Maria Kääriäisen kehittämällä Potilasohjauksen laadun arviointi–mittarilla, jonka modifioimme vastaamaan tutkimuksemme kohteena olevan potilasryhmän tarpeita. Kyselyitä kerättiin viiden viikon aikana keväällä 2016. Kohderyhmämme oli Naistenklinikan osasto 11 gynekologista syöpää sairastavat ja solunsalpaajahoitoa saavat potilaat. Tutkimukseen osallistui 35 gynekologista syöpäpotilasta. Kyselylomake sisälsi väittämiä viideltä eri ohjauksen osa-alueelta: ohjauksen resurssit, riittävyys, toteutus, vaikutus ja kehittäminen. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksesta kyselylomakkeen viimeisessä kohdassa.

Aineisto käsiteltiin SPSS – ohjelmaa hyödyntäen, ja tulokset havainnollistettiin frekvenssijakaumina. Tuloksien tarkasteluun koottiin pohjaksi teoria osio, mikä koostui potilasohjauksesta sekä syöpäpotilaan tiedon ja ohjauksen tarpeesta käsittelevistä tutkimuksista.

Tuloksista käy ilmi, että Naistenklinikan osasto 11 gynekologisen syöpäpotilaan ohjaus on kokonaisuudessaan hyvää. Vastaajat kokevat osasto 11 henkilökunnan omaavan gynekologisen syöpäpotilaan ohjaukseen vaadittavat valmiudet ja taidot. Tuloksista käy ilmi, että potilaat kokevat saavansa riittävästi informaatiota hoidoista ja hoitoon liittyvistä tutkimuksista. Ohjauksessa toteutuu potilaslähtöisyys ja yksilöllisyys, mutta ohjauksen tavoitteellisuus uupuu. Potilaat kokevat ohjauksen edistäneen heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Vähäisen vastaajamäärän vuoksi tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Ne kuitenkin antavat viitteitä gynekologisen syöpäpotilaan ohjauksen kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to explore the experiences of cytostatic treatment receiving gynecological cancer patients. This study was executed with The Hospital District of Helsinki and Uusimaa and it was part of the Siltasairaala project.

This thesis was accomplished by a qualitative study. Data for this study was collected in the Women’s Hospital’s ward 11. Data was collected by questionnaire, made by professor Maria Kääriäinen in her doctoral thesis, “The quality of counselling, the development of a hypothetical model”. Thirty five patients answered the structured questionnaire in spring 2016. The questionnaire included questions from five different sections about patient education: patient education resources, sufficiency, implementation and affects. Respondents had the opportunity to answer to an open question about improving patient education.

For the analysis of the resulting data, we used the SPSS -program. The results were represented by frequency distributions. As a basis for observing the data, we gathered a theory section consisting of researches on patient education and gynecological cancer.

The results show that patient education in the Women’s Hospital ward 11 is altogether good. Respondents felt that staff had professional ability and skills to counsel gynecological cancer patients. Results show that respondents get enough information about their treatments and examinations which are included in their treatment. In patient education, patient orientation and individuality is implemented, but it is not always target-oriented. Most of the respondents felt that the counselling in the Women’s Hospital ward 11 promoted their health and functional ability.

The results of this thesis can not be directly generalized due to the small amount of participants. However the results indicate that an improvement in the patient education of gynecological cancer patients is needed.