Synnytyksen jälkeinen masennus- Opas perheille
Marttila, Heidi; Kervinen, Elli-Noora (2016)
Marttila, Heidi
Kervinen, Elli-Noora
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215110
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeinen masennus on vaikeasti tunnistettava sairaus. Synnytyksen jälkeinen masennus koetaan äitien sairautena, mutta se koettelee koko perhettä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi sairastua myös isä tai lapsi. Masennus sairautena on myös yleistynyt ja sen tunnistaminen on edelleen haastavaa terveydenhuollossa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktiona valmistui opas. Oppaaseen on kerätty ajantasaista tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se on tarkoitettu odottaville perheille Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueilla. Aineisto oppaaseen on kerätty opinnäytetyön teoriaosuudesta. Aineistoa teoria-osuuteen on kerätty kirjallisuudesta, internetistä, lehtiartikkeleista sekä käyttämällä eri tietokantoja. Tieto on kerät-ty luotettavista lähteistä. Opinnäytetyötä ohjaavia kysymyksiä olivat Miten masennuksen tunnistaa? Miten synnytyk-sen jälkeinen masennus vaikuttaa perheeseen? Millaiset oireet synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy? Kuinka synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan?
Teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä kohdasta, joita ovat masennus, raskausajan masennus, synnytyksen jälkeinen masennus ja masennuksen hoito. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään masennusta äidillä ja isällä, masennuksen vaikutusta lapseen, masennuksen seulonta, masennus lääkitys sekä vertaistuki. Oppaassa käsitellään oireita sekä tunnistamista, joka helpottaa ennaltaehkäisyä hoitoon hakeutumisessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että edelleen synnytyksen jälkeinen masennus on haaste terveydenhuollolle. Sen tunnistaminen ja esille tuonti hoitotilanteissa koetaan haasteelliseksi, eikä masennus tule välttämättä esille hoitotilanteessa. Tästä syystä perheille annettu tieto auttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa kotona, sillä puoliso ja perhe ensisijaisesti tunnistavat masennuksen tuomat muutokset. Terveydenhuollon henkilön jakama opas myös auttaa aiheen läpikäynnissä hoitotilanteessa, sillä se toimii tukena aiheen puheeksiottamisessa.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa kyselytutkimuksella selvitettäisiin onko opas auttanut perheitä tunnistamaan masennuksen ja onko se ollut apuna hoitoon hakeutumisessa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktiona valmistui opas. Oppaaseen on kerätty ajantasaista tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se on tarkoitettu odottaville perheille Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueilla. Aineisto oppaaseen on kerätty opinnäytetyön teoriaosuudesta. Aineistoa teoria-osuuteen on kerätty kirjallisuudesta, internetistä, lehtiartikkeleista sekä käyttämällä eri tietokantoja. Tieto on kerät-ty luotettavista lähteistä. Opinnäytetyötä ohjaavia kysymyksiä olivat Miten masennuksen tunnistaa? Miten synnytyk-sen jälkeinen masennus vaikuttaa perheeseen? Millaiset oireet synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy? Kuinka synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan?
Teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä kohdasta, joita ovat masennus, raskausajan masennus, synnytyksen jälkeinen masennus ja masennuksen hoito. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään masennusta äidillä ja isällä, masennuksen vaikutusta lapseen, masennuksen seulonta, masennus lääkitys sekä vertaistuki. Oppaassa käsitellään oireita sekä tunnistamista, joka helpottaa ennaltaehkäisyä hoitoon hakeutumisessa.
Johtopäätöksenä todetaan, että edelleen synnytyksen jälkeinen masennus on haaste terveydenhuollolle. Sen tunnistaminen ja esille tuonti hoitotilanteissa koetaan haasteelliseksi, eikä masennus tule välttämättä esille hoitotilanteessa. Tästä syystä perheille annettu tieto auttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa kotona, sillä puoliso ja perhe ensisijaisesti tunnistavat masennuksen tuomat muutokset. Terveydenhuollon henkilön jakama opas myös auttaa aiheen läpikäynnissä hoitotilanteessa, sillä se toimii tukena aiheen puheeksiottamisessa.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa kyselytutkimuksella selvitettäisiin onko opas auttanut perheitä tunnistamaan masennuksen ja onko se ollut apuna hoitoon hakeutumisessa.