Huumori osana lähiesimiestyötä
Kuisma, Mikael (2016)
Kuisma, Mikael
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101215123
Tiivistelmä
Aiheen opinnäytetyöhöni sain HURMOS – projektista, jonka tarkoituksena on löytää huumorista työkaluja innovatiiviseen liiketoimintaan. HURMOS kuuluu TEKESin Fiiliksestä fyrkkaa – Liike-toimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä 2012-2018 – ohjelmaan. Tutkimuspartnereina projektissa toimivat Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu. Yrityspartnereita projektilla on yhdeksän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käyttävätkö suomalaiset esimiehet huumoria osana johtamistaan. Tutkimuskysymyksiä oli kolme ja ne olivat, löytyykö esimiestyöstä huumoria, mitä vaikutuksia sillä on esimieskuvaan ja sen vaikutukset työilmapiiriin.
Tämän opinnäytetyön viitekehys koostuu johtamisesta ja tarkemmin johtajuudesta, sen teorioista ja miten se eroaa johtamisesta. Seuraavaksi selvitettiin, mitä huumori on ja siitä käydään läpi kolme eri teoriaa, mitkä selittävät, mistä huumori ja nauru syntyvät. Sitten selvitettiin, millaista on suomalainen huumori ja mikä saa suomalaiset nauramaan. Sen jälkeen käytiin läpi, miten huumori näkyy suomalaisessa työyhteisössä ja minkälaista huumoria työpaikalla tulisi käyttää. Lopuksi käytiin läpi tilastollisen tutkimuksenprosessi ja miten laadullista aineistoa analysoidaan.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tilastollisena tutkimuksena. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin suorittamalla kysely kolmellekymmenelleyhdelle opiskelijalle Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden osastossa toukokuussa 2016.
Suoritetussa kyselyssä tuli ilmi, että suomalaiset esimiehet käyttävät runsaasti huumoria työpaikalla ja monia eri huumorilajeja. Tulokset olivat pääasiassa positiivisia kokemuksia esimiehen käyttämästä huumorista työpaikalla. Huumori oli parantanut esimieskuvaa ja tehnyt hänestä rennomman ja helpommin lähestyttävän. Työilmapiiri oli myös huumorin johdosta avoimempi ja siellä oli mukavampi työskennellä. Vain muutaman vastaajan mielestä esimiehen käyttämällä huumorilla oli ollut negatiivisia vaikutuksia esimieskuvaan ja työilmapiiriin.
Opinnäytetyö onnistui vastaamaan haluttuihin tutkimuskysymyksiin. Tässä opinnäytetyössä kuitenkin tutkittiin loppujen lopuksi hyvin montaa eri asiaa yhtäaikaisesti. Kyselyssä oli vain pieni määrä vastaajia eli kolmekymmentäyksi. Tätä aihetta voitaisiinkin jatkaa esimerkiksi keskittymällä vain esimiehen käyttämän huumorin vaikutuksiin esimieskuvaan tai työilmapiiriin, jossain tietyssä yrityksessä. Tutkimuksen voisi toteuttaa myös laajemmalla kyselyllä tai käyttämällä esimerkiksi haastatteluita tiedonhankkimiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käyttävätkö suomalaiset esimiehet huumoria osana johtamistaan. Tutkimuskysymyksiä oli kolme ja ne olivat, löytyykö esimiestyöstä huumoria, mitä vaikutuksia sillä on esimieskuvaan ja sen vaikutukset työilmapiiriin.
Tämän opinnäytetyön viitekehys koostuu johtamisesta ja tarkemmin johtajuudesta, sen teorioista ja miten se eroaa johtamisesta. Seuraavaksi selvitettiin, mitä huumori on ja siitä käydään läpi kolme eri teoriaa, mitkä selittävät, mistä huumori ja nauru syntyvät. Sitten selvitettiin, millaista on suomalainen huumori ja mikä saa suomalaiset nauramaan. Sen jälkeen käytiin läpi, miten huumori näkyy suomalaisessa työyhteisössä ja minkälaista huumoria työpaikalla tulisi käyttää. Lopuksi käytiin läpi tilastollisen tutkimuksenprosessi ja miten laadullista aineistoa analysoidaan.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tilastollisena tutkimuksena. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin suorittamalla kysely kolmellekymmenelleyhdelle opiskelijalle Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden osastossa toukokuussa 2016.
Suoritetussa kyselyssä tuli ilmi, että suomalaiset esimiehet käyttävät runsaasti huumoria työpaikalla ja monia eri huumorilajeja. Tulokset olivat pääasiassa positiivisia kokemuksia esimiehen käyttämästä huumorista työpaikalla. Huumori oli parantanut esimieskuvaa ja tehnyt hänestä rennomman ja helpommin lähestyttävän. Työilmapiiri oli myös huumorin johdosta avoimempi ja siellä oli mukavampi työskennellä. Vain muutaman vastaajan mielestä esimiehen käyttämällä huumorilla oli ollut negatiivisia vaikutuksia esimieskuvaan ja työilmapiiriin.
Opinnäytetyö onnistui vastaamaan haluttuihin tutkimuskysymyksiin. Tässä opinnäytetyössä kuitenkin tutkittiin loppujen lopuksi hyvin montaa eri asiaa yhtäaikaisesti. Kyselyssä oli vain pieni määrä vastaajia eli kolmekymmentäyksi. Tätä aihetta voitaisiinkin jatkaa esimerkiksi keskittymällä vain esimiehen käyttämän huumorin vaikutuksiin esimieskuvaan tai työilmapiiriin, jossain tietyssä yrityksessä. Tutkimuksen voisi toteuttaa myös laajemmalla kyselyllä tai käyttämällä esimerkiksi haastatteluita tiedonhankkimiseen.