HURMOKSEN TWITTER : Sosiaalinen media hankkeen viestinnässä
Tuuliainen, Janne; Rautio, Ville (2016)
Tuuliainen, Janne
Rautio, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101315151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016101315151
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lanseerata HURMOS-hankkeelle uusi viestintäkanava. Työn keskeisimpiin tehtäviin kuului kanavan perustamisen ohella valitun sosiaalisen median ylläpito ja sosiaaliseen mediaan liittyvät tutkimukset. Työn toiminnallisen osuuden tavoitteena oli tutkia Twitterin hyötyjä hankkeen kannalta, sekä löytää toimivimmat sisältötyypit tehokkaaseen viestintään. Tähän omat haasteensa loivat päivitysten rajoitettu merkkien määrä sekä Twitterin hakutoiminnon vaatima tehokas avainsanojen käyttö. Työn kirjallinen osuus keskittyy puolestaan käsittelemään sosiaalista mediaa ja Twitteriä ilmiöinä, sekä esittelee viestinnän taustana toimineen HURMOS-hankkeen toiminta-ajatuksen lyhykäisyydessään.
Keskeisenä kirjallisen osuuden tietoperustana työssä on käytetty useita kirjallisia sekä sähköisiä lähteitä. Lähteet käsittelevät sosiaalista mediaa laajasti, niin uutena massailmiönä kuin liiketaloudellisena mahdollisuutena. Lähteet jakavat myös sosiaalisen median lyhyttä historiaa ajanjaksoihin, jotka sisältävät eri alustojen kehityksen merkittävimmät askeleet. Tietoperustassa on hyödynnetty myös hankkeen sisäisiä lähteitä sekä dokumentteja, kuten viestintä- ja tutkimussuunnitelmaa. Toiminnallisessa osiossa keskeisenä tietoperustan tukena on käytetty laadullista haastattelututkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median käyttäjiltä heidän käyttötottumuksiaan, kuin myös heidän mielipiteitään projektin Twitter ja Facebook-tilien sisällöstä ja ulkoasusta niiden kehittämistä silmällä pitäen.
Opinnäytetyön keskeisimmät ansiot syntyivät käytännön Twitter-käyttökokemusten, laadullisen tutkimuksen sekä laajaan tietoperustaan perehtymisen kautta. HURMOS-hankkeelle luotiin toimiva, sisällöltään sekä ulkoasultaan näyttävä viestintäkanava Twitteriin, minkä lisäksi tarkempi perehtyminen Twitterin käyttölogiikkaan synnytti tiiviin käsikirjan Twitterin vasta-alkajille. Työ onnistui kokonaisuutena hyvin, ja haparoinnin jälkeen viestintä alkoi sujua loppua kohden ongelmitta. Tekijöiden omat tavoitteet täyttyivät ja toimeksiantajien suunnitelmat toteutuivat niiltä osin, mitä työltä odotettiin.
Jatkon kannalta olisi tärkeää, että joku jatkaisi profiilin päivittämistä sekä ylläpitäisi hankkeen toimintaa Facebookin lisäksi Twitterissä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla enemmän tietoperustaan ja tieteellisiin lähteisiin nojautuva tutkimus, jossa laadullisen tutkimuksen sijasta käytettäisiin tilastollisia menetelmiä, joilla saataisiin aikaan mittavampi otanta sekä läpileikkaus sosiaalisesta mediasta sekä HURMOS-hankkeen tileihin liittyvistä parannusehdotuksista. Toinen keskeinen jatkotutkimuksen paikka on jälleen uuden sosiaalisen median käyttöönottaminen hankkeen käyttöön.
Keskeisenä kirjallisen osuuden tietoperustana työssä on käytetty useita kirjallisia sekä sähköisiä lähteitä. Lähteet käsittelevät sosiaalista mediaa laajasti, niin uutena massailmiönä kuin liiketaloudellisena mahdollisuutena. Lähteet jakavat myös sosiaalisen median lyhyttä historiaa ajanjaksoihin, jotka sisältävät eri alustojen kehityksen merkittävimmät askeleet. Tietoperustassa on hyödynnetty myös hankkeen sisäisiä lähteitä sekä dokumentteja, kuten viestintä- ja tutkimussuunnitelmaa. Toiminnallisessa osiossa keskeisenä tietoperustan tukena on käytetty laadullista haastattelututkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median käyttäjiltä heidän käyttötottumuksiaan, kuin myös heidän mielipiteitään projektin Twitter ja Facebook-tilien sisällöstä ja ulkoasusta niiden kehittämistä silmällä pitäen.
Opinnäytetyön keskeisimmät ansiot syntyivät käytännön Twitter-käyttökokemusten, laadullisen tutkimuksen sekä laajaan tietoperustaan perehtymisen kautta. HURMOS-hankkeelle luotiin toimiva, sisällöltään sekä ulkoasultaan näyttävä viestintäkanava Twitteriin, minkä lisäksi tarkempi perehtyminen Twitterin käyttölogiikkaan synnytti tiiviin käsikirjan Twitterin vasta-alkajille. Työ onnistui kokonaisuutena hyvin, ja haparoinnin jälkeen viestintä alkoi sujua loppua kohden ongelmitta. Tekijöiden omat tavoitteet täyttyivät ja toimeksiantajien suunnitelmat toteutuivat niiltä osin, mitä työltä odotettiin.
Jatkon kannalta olisi tärkeää, että joku jatkaisi profiilin päivittämistä sekä ylläpitäisi hankkeen toimintaa Facebookin lisäksi Twitterissä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla enemmän tietoperustaan ja tieteellisiin lähteisiin nojautuva tutkimus, jossa laadullisen tutkimuksen sijasta käytettäisiin tilastollisia menetelmiä, joilla saataisiin aikaan mittavampi otanta sekä läpileikkaus sosiaalisesta mediasta sekä HURMOS-hankkeen tileihin liittyvistä parannusehdotuksista. Toinen keskeinen jatkotutkimuksen paikka on jälleen uuden sosiaalisen median käyttöönottaminen hankkeen käyttöön.