Teollisen kompostointiprosessin kypsyysasteen määritysmenetelmien vertailu
Vartiainen, Minna (2016)
Vartiainen, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102015310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102015310
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kokeilla erilaisia kompostin kypsyyden määritysmenetelmiä ja vertailla niistä saatuja tuloksia. Tutkittavat näytteet olivat avoaumoissa kompostoitujen metsäteollisuudesta syntyvien kuitu- ja biolietteiden seoksia. Tavoitteena oli tutkia pystytäänkö tuorekomposti-nimikkeellä olevat kompostit toteamaan soveltuviksi maanparannuskomposteiksi kompostituotteille asetettujen laatuvaatimusten puitteissa.
Kompostin kypsyyttä voi olla haastavaa arvioida, joten luotettavamman tuloksen saavuttamiseksi toteutettiin useampi testi ja analyysi. Kompostinäytteiden kypsyysastetta arvioitiin pH:n, johtokyvyn, kosteuden, kuiva-aineen, hehkutusjäännöksen, typpisuhteen, kasvitestin, Rottegrad-testin, Solvita-testin, CO2-tuottokokeen ja C/N-suhteen perusteella. Lopuksi tehtyjen testien ja analyysien tuloksia vertailtiin toisiinsa. Lisäksi kompostinäytteistä tehtiin aistinvaraisia havaintoja.
Saadut tulokset olivat jonkin verran ristiriitaisia, eikä komposteja pystytty toteamaan kypsiksi kaikkien tehtyjen analyysien ja testien perusteella. Aistinvaraisten havintojen perusteella näytteet olivat kosteita ja tiiviitä, millä arvi-oitiin olleen vaikutusta kompostointiprosessiin ja sen etenemiseen. Tämän vuoksi kompostiaumat ovat voineet esi-merkiksi kypsyä epätasaisesti, mikä voi myös omalta osaltaan selittää tässä työssä tehtyjen testien ja analyysien tulosten ristiriitaisuutta.
Kompostin kypsyyttä voi olla haastavaa arvioida, joten luotettavamman tuloksen saavuttamiseksi toteutettiin useampi testi ja analyysi. Kompostinäytteiden kypsyysastetta arvioitiin pH:n, johtokyvyn, kosteuden, kuiva-aineen, hehkutusjäännöksen, typpisuhteen, kasvitestin, Rottegrad-testin, Solvita-testin, CO2-tuottokokeen ja C/N-suhteen perusteella. Lopuksi tehtyjen testien ja analyysien tuloksia vertailtiin toisiinsa. Lisäksi kompostinäytteistä tehtiin aistinvaraisia havaintoja.
Saadut tulokset olivat jonkin verran ristiriitaisia, eikä komposteja pystytty toteamaan kypsiksi kaikkien tehtyjen analyysien ja testien perusteella. Aistinvaraisten havintojen perusteella näytteet olivat kosteita ja tiiviitä, millä arvi-oitiin olleen vaikutusta kompostointiprosessiin ja sen etenemiseen. Tämän vuoksi kompostiaumat ovat voineet esi-merkiksi kypsyä epätasaisesti, mikä voi myös omalta osaltaan selittää tässä työssä tehtyjen testien ja analyysien tulosten ristiriitaisuutta.