Omahoitajan merkitys ujon lapsen vertaisryhmään liittymisessä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin omahoitajan merkitystä lapsen vertaisryhmään liittymisessä, päivähoidon aloittamisen yhteydessä. Opinnäytetyössä selvitettiin erityisesti sitä, miten ujot lapset selviytyvät vertais- ja kaverisuhteiden muodostamisesta, ja millaisia tukitoimia omahoitajilla on käytettävänään ujojen lasten kanssa työskennellessään. Opinnäytteessä paneuduttiin myös jonkin verran niihin haasteisiin, joita ujot lapset mahdollisesti saattavat kohdata, alkaessaan muodostaa vertais- ja kaveri-suhteita, päivähoitoon siirtymisen myötä, sekä niihin keinoihin, joita lapsen omahoitaja ja ryhmän muut aikuiset voivat käyttää, tukiessaan ujoa lasta vertais- ja kaverisuhteiden muodostamisessa, päivähoidossa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin omahoitajuutta, päivähoidon aloitusta ja kaverisuhteiden muodostamista. Työn teoriaosuudessa tehtiin tutuksi myös ujouden ja estyneisyyden käsitteitä sekä ujon lapsen tukemista päivähoidossa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella lähestymistavalla. Opinnäytetyön aineisto kerättiin varhaiskasvattajilta, teemahaastatteluilla. Opinnäytettä ei siis kohdennettu vain yhteen päiväkotiin, vaan haastattelut toteutettiin kahdessa päiväkodissa. Haastatteluissa keskusteltiin omahoitajuutta, vertaisryhmään liittymistä sekä lapsen ujoutta koskevista asioista. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan omahoitajuus-työtavan toteuttamisessa oli eroja eri päivähoitoryhmien ja eri varhaiskasvattajien välillä, jopa samassa päivähoitoryhmässä. Tulosten valossa näytti myös siltä, että omahoitajan paremmasta, pienryhmänsä lapsia koskevasta tuntemuksesta oli apua lasten ryhmäytymisprosessin tukemisessa päivä-hoidossa. Ujojen lasten ryhmäytymisen tukemisessa oli tulosten mukaan merkittävää erityisesti omahoitajan taito asettua lapsen asemaan sekä kyky antaa tällaiselle lapselle riittävästi tilaa, aikaa ja läsnäoloa.

The purpose of my thesis was to find out what importance does a child’s personal nurse hold in the child’s joining in the peer group in the beginning of day care. I was especially interested in solving how shy children manage in making peer relationships and friendships there and what kind of support children’s personal nurses can possi-bly offer to the shy children who they work with in day care. In this thesis I also en-tered a little bit into those challenges which shy children may face as they start con-structing their peer relationships and friendships when their transition to day care begins. Not only was I focused on the challenges but also on the ways which the child’s personal nurse and other adults in the day care group can use while they sup-port shy children in constructing their peer relationships and friendships in day care.

The theory of this thesis consists of introducing personal nursing working method in day care, the starting of day care and the construction process of friendship. In the theoretical part of my thesis I have also familiarized with the concepts of shyness and inhibition. In addition, I have described a little the supporting of a shy child in day care. This thesis follows a qualitative approach. The data of the thesis was collected from early childhood educators with theme interviews, in two different day care cen-tres. The interviews helped me to find out the perspectives and thoughts of early childhood educators about the concept of personal nursing in day care, joining in the peer group and shyness of a child. The interviews were analysed with thematising.

The results of this thesis indicate that there were some differences in implementing personal nursing in day care, between different day care groups and early childhood educators, even within the same day care group. It also seems, according to the re-sults, that the better knowledge the personal nurses had of their child group, the more it helped them support the children’s grouping process in day care. In the process of supporting the grouping of shy children I found especially significant the personal nurses’ ability to place themselves in the child’s position and their skills to give enough space, time and presence to the shy children in day care.