Lietelannan mekaaninen ja kemiallinen separointi
Kukkonen, Janne (2016)
Kukkonen, Janne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110815895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110815895
Tiivistelmä
Suurin osa maatalouden aiheuttamasta ravinnekuormituksesta vesistöihin on peräisin pelloilta huuhtoutuneista ravin-teista. RAE-hankkeen (Ravinnehävikit euroiksi) tavoitteena on edistää ravinteiden tehokkaampaa hyödyntämistä ja vähentää maataloudesta vesistöihin aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormaa. Tämän hanke pyrkii edistämään tehokkaampien menetelmien käyttöönottoa tutkimalla uusien ja olemassa olevien menetelmien käytännöllisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Itä-Suomen alueella. Tämän opinnäytetyön aiheena on lietelannan mekaa-ninen ja kemiallinen separointi. Työn tilaajana toimi RAE-hanke, jonka koordinoinnista vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Työn tavoitteena oli selvittää kipsijohdannaisen soveltuvuutta lannan kemiallisessa separoin-nissa ja lisäksi ravinteiden jakaantumista eri jakeisiin mekaanisessa separoinnissa. Separoinnilla tarkoitetaan liete-lannan erittelyä typpirikkaaseen nesteosaan ja fosforirikkaaseen kuiva-aineosaan. Tämän tarkoituksena on helpot-taa lannan käytettävyyttä sen sisältämän fosforin ja typen osalta.
Tässä työssä separoitiin naudan- ja sianlietelantaa. Kemiallisia separointikokeita suoritettiin naudan- ja sianlietelan-nalla Savonia-ammattikorkeakoulun jätevesipuolen laboratoriossa. Mekaanisia separointikokeita suoritettiin naudan-lietelannalla kahdella eri maatilalla ulkopuolisen toimijan toimesta. Separoitavasta lietelannasta otettiin näytteitä raakalietteestä, nesteosasta ja kiintoaineosasta jotka lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun analyysilaboratori-oon. Lantanäytteistä analysoitiin tärkeimmät ravinteet, kuiva-aineprosentti, lämpötila ja pH.
Työn tuloksena saatiin kokemusperäistä tietoa kemiallisen separoinnin toteutuksesta laboratorio-olosuhteissa ja siitä, kuinka lannan ravinteet jakaantuvat mekaanisessa separoinnissa fosforin ja typen osalta. Saatuja tuloksia voidaan käyttää lähtökohtana uusien lietelannan kemiallisen separointikokeiden toteutukselle sekä vertailukohtana uusille mekaanisille separointikokeille. Saaduista tuloksista hyötyvät neuvontaorganisaatiot, laitevalmistajat, tekno-logia-asiantuntijat, kuten viranomaiset, tutkimuskeskukset ja aluehallinnon asiantuntijat sekä alan opiskelijat.
Tässä työssä separoitiin naudan- ja sianlietelantaa. Kemiallisia separointikokeita suoritettiin naudan- ja sianlietelan-nalla Savonia-ammattikorkeakoulun jätevesipuolen laboratoriossa. Mekaanisia separointikokeita suoritettiin naudan-lietelannalla kahdella eri maatilalla ulkopuolisen toimijan toimesta. Separoitavasta lietelannasta otettiin näytteitä raakalietteestä, nesteosasta ja kiintoaineosasta jotka lähetettiin analysoitavaksi akkreditoituun analyysilaboratori-oon. Lantanäytteistä analysoitiin tärkeimmät ravinteet, kuiva-aineprosentti, lämpötila ja pH.
Työn tuloksena saatiin kokemusperäistä tietoa kemiallisen separoinnin toteutuksesta laboratorio-olosuhteissa ja siitä, kuinka lannan ravinteet jakaantuvat mekaanisessa separoinnissa fosforin ja typen osalta. Saatuja tuloksia voidaan käyttää lähtökohtana uusien lietelannan kemiallisen separointikokeiden toteutukselle sekä vertailukohtana uusille mekaanisille separointikokeille. Saaduista tuloksista hyötyvät neuvontaorganisaatiot, laitevalmistajat, tekno-logia-asiantuntijat, kuten viranomaiset, tutkimuskeskukset ja aluehallinnon asiantuntijat sekä alan opiskelijat.