Lähtölaukaus laadunhallintaan : laadun kehittäminen ja laatukäsikirja Keravan äitiysneuvolassa
Hell, Riina (2016)
Hell, Riina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111015980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111015980
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni oli kolmevaiheinen tutkimuksellinen kehittämistyö. Työn tarkoitus oli selvittää Keravan neuvolan tämänhetkinen laatuprofiili, määritellä ja priorisoida laadun kehittämiskohteet sekä kirjoittaa laatukäsikirja äitiysneuvolaan. Tavoitteena oli tuoda järjestelmällinen laadunhallintatyö osaksi äitiysneuvolatoimintaa. Laatukäsikirjan tavoitteena on parantaa toiminnan laatua. Laaduntilan alkukartoituksen tuloksia hyödynnettiin laatukäsikirjan kirjoittamisessa.
Ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin Keravan neuvolassa äitiysneuvolatyötä tekeviltä terveydenhoitajilta. Aineisto kerättiin ITE3 – itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän avulla. Kaikille arviointikohteille laskettiin keskiarvot, joista muodostui tämänhetkinen laatuprofiili. Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että laatu oli hyvä 27.7 %:ssa arviointikohteista, tyydyttävä 25,4 %:ssa arviointikohteista ja heikkoa 27,7 %:ssa arviointikohteista. 19,1 % vastauksista oli ”en osaa arvioida” – vastauksia.
Tutkimuksellisen kehittämistyön toisessa vaiheessa tulokset esiteltiin työyhteisölle, ja työyhteisö äänesti tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittämiskohteita äänestettiin äitiysneuvolan laatukäsikirjaa varten sekä työyhteisön muuta kehittämistä varten. Äänestyksen perusteella selvisi, että laatukäsikirjaa varten tärkein kehittämiskohde on yhdenmukaiset menettelytavat. Muuta kehittämistä eniten vaativa kehittämiskohde olivat työtyytyväisyys ja työhyvinvointi. Kolmannessa vaiheessa kirjoitettiin laatukäsikirja edellisten vaiheiden tuloksia hyödyntäen. Laatukäsikirjassa painotettiin yhteisten menettelytapojen kuvausta ja Keravan työtapoja.
Tuloksista nousi esiin työntekijöiden kokemus tiedottamisen ongelmista ja tiedon puutteesta. Arviointikohteet, jotka saivat heikoimmat keskiarvot, saivat yleensä myös paljon ”en osaa arvioida” – vastauksia. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että työyhteisössä tulisi lisätä keskustelua ja panostaa uusiin toimiviin tapoihin tiedottamisessa. Tiedon puutteen koettiin myös huonontavan työtyytyväisyyttä. Tulokset myös osoittivat laatukäsikirjan tarpeen työyhteisössä. Laatukäsikirja tullaan työyhteisössä pitämään ajan tasalla laatukäsikirjavastaavien toimesta, sekä tulevaisuudessa tehdään ITE3 – itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän avulla jatkoseurantakyselyjä, jotta laadunhallintatyö jatkuu.
Ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin Keravan neuvolassa äitiysneuvolatyötä tekeviltä terveydenhoitajilta. Aineisto kerättiin ITE3 – itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän avulla. Kaikille arviointikohteille laskettiin keskiarvot, joista muodostui tämänhetkinen laatuprofiili. Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittivat, että laatu oli hyvä 27.7 %:ssa arviointikohteista, tyydyttävä 25,4 %:ssa arviointikohteista ja heikkoa 27,7 %:ssa arviointikohteista. 19,1 % vastauksista oli ”en osaa arvioida” – vastauksia.
Tutkimuksellisen kehittämistyön toisessa vaiheessa tulokset esiteltiin työyhteisölle, ja työyhteisö äänesti tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittämiskohteita äänestettiin äitiysneuvolan laatukäsikirjaa varten sekä työyhteisön muuta kehittämistä varten. Äänestyksen perusteella selvisi, että laatukäsikirjaa varten tärkein kehittämiskohde on yhdenmukaiset menettelytavat. Muuta kehittämistä eniten vaativa kehittämiskohde olivat työtyytyväisyys ja työhyvinvointi. Kolmannessa vaiheessa kirjoitettiin laatukäsikirja edellisten vaiheiden tuloksia hyödyntäen. Laatukäsikirjassa painotettiin yhteisten menettelytapojen kuvausta ja Keravan työtapoja.
Tuloksista nousi esiin työntekijöiden kokemus tiedottamisen ongelmista ja tiedon puutteesta. Arviointikohteet, jotka saivat heikoimmat keskiarvot, saivat yleensä myös paljon ”en osaa arvioida” – vastauksia. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että työyhteisössä tulisi lisätä keskustelua ja panostaa uusiin toimiviin tapoihin tiedottamisessa. Tiedon puutteen koettiin myös huonontavan työtyytyväisyyttä. Tulokset myös osoittivat laatukäsikirjan tarpeen työyhteisössä. Laatukäsikirja tullaan työyhteisössä pitämään ajan tasalla laatukäsikirjavastaavien toimesta, sekä tulevaisuudessa tehdään ITE3 – itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän avulla jatkoseurantakyselyjä, jotta laadunhallintatyö jatkuu.