Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi ja Puolanka
Kauppila, Pekka (2016)
Lataukset:
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-99-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-99-1
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen.
Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa (Cooperation, the Regional Economy, Forecast) luodulla uudella menetelmällä selvitetään matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa vuositasolla. Menetelmä perustuu alueen yrityksiltä kerättyyn empiriaan ja olemassa olevan tilastotiedon hyödyntämiseen. Aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen ohella tässä tutkimusraportissa tuodaan julki Hyrynsalmen ja Puolangan vuositason matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli, jonka avulla vaikutusten muutoksia voidaan seurata systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Hyrynsalmen välitön matkailutulo oli 4,6 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 27 henkilötyövuotta, kun vastaavat luvut olivat Puolangalla 3,3 miljoonaa euroa ja 26 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Hyrynsalmella 5,4 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 29 henkilötyövuotta ja Puolangalla 3,8 miljoonaa euroa ja 28 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo ja välitön matkailutyöllisyys jakautuvat kunnissa pitkälti kolmelle toimialalle: vähittäiskauppaan, virkistys- ja muihin palveluihin sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella yhteensä vajaa 130 000 euroa ja Puolangalla yli 110 000 euroa. Hyrynsalmella tarvitaan noin 173 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, kun vastaava luku oli Puolangalla miltei 220 000 euroa (ilman virkistys- ja muita palveluita). Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat reilu 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Hyrynsalmen koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista ja Puolangalla vajaa 10 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan Puolangan kohdalla on mahdollinen tilastovirhe virkistys- ja muiden palveluiden liikevaihdossa, mikä vaikuttaa välittömään matkailutuloon ja kokonaismatkailutuloon. Puolangan välitön matkailutyöllisyys ja kokonaismatkailutyöllisyys ovat Hyrynsalmen luokkaa. Lisäksi Hyrynsalmen ja Puolangan päätoimialojen matkailutulo- ja -työllisyysprosentit muistuttavat toisiaan majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta, samoin kuin kuntien välittömän matkailutyöllisyyden rakenne. Tätä voisi tulkita siten, että myös Puolangan välitön matkailutulo ja kokonaismatkailutulo olisivat kutakuinkin yhtä suuria kuin Hyrynsalmella. Mikäli näin olisi, Puolangan välitön matkailutulo ja kokonaismatkailutulo muodostaisivat suhteellisesti tarkasteltuna hieman yli 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Puolangan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta. Mahdolliseen tilastovirheeseen viitaten Puolangan virkistys- ja muut palvelut jäivät keskimääräisen välitön matkailutulo/välitön matkailutyöllisyys-suhde tarkastelun ulkopuolelle. Jos vertailukohtana käytettäisiin Hyrynsalmen välitön matkailutulo/välitön matkailutyöllisyys-suhdetta, tällöin Puolangalla tarvittaisiin keskimäärin noin 173 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti. Puolangan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimukset ”paljastavat” mahdollisen virkistys- ja muiden palveluiden tilastovirheen.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, menetelmät, paikallistaso, Kainuu
Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa (Cooperation, the Regional Economy, Forecast) luodulla uudella menetelmällä selvitetään matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa vuositasolla. Menetelmä perustuu alueen yrityksiltä kerättyyn empiriaan ja olemassa olevan tilastotiedon hyödyntämiseen. Aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen ohella tässä tutkimusraportissa tuodaan julki Hyrynsalmen ja Puolangan vuositason matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli, jonka avulla vaikutusten muutoksia voidaan seurata systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Hyrynsalmen välitön matkailutulo oli 4,6 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 27 henkilötyövuotta, kun vastaavat luvut olivat Puolangalla 3,3 miljoonaa euroa ja 26 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Hyrynsalmella 5,4 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 29 henkilötyövuotta ja Puolangalla 3,8 miljoonaa euroa ja 28 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo ja välitön matkailutyöllisyys jakautuvat kunnissa pitkälti kolmelle toimialalle: vähittäiskauppaan, virkistys- ja muihin palveluihin sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella yhteensä vajaa 130 000 euroa ja Puolangalla yli 110 000 euroa. Hyrynsalmella tarvitaan noin 173 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, kun vastaava luku oli Puolangalla miltei 220 000 euroa (ilman virkistys- ja muita palveluita). Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat reilu 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Hyrynsalmen koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista ja Puolangalla vajaa 10 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan Puolangan kohdalla on mahdollinen tilastovirhe virkistys- ja muiden palveluiden liikevaihdossa, mikä vaikuttaa välittömään matkailutuloon ja kokonaismatkailutuloon. Puolangan välitön matkailutyöllisyys ja kokonaismatkailutyöllisyys ovat Hyrynsalmen luokkaa. Lisäksi Hyrynsalmen ja Puolangan päätoimialojen matkailutulo- ja -työllisyysprosentit muistuttavat toisiaan majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta, samoin kuin kuntien välittömän matkailutyöllisyyden rakenne. Tätä voisi tulkita siten, että myös Puolangan välitön matkailutulo ja kokonaismatkailutulo olisivat kutakuinkin yhtä suuria kuin Hyrynsalmella. Mikäli näin olisi, Puolangan välitön matkailutulo ja kokonaismatkailutulo muodostaisivat suhteellisesti tarkasteltuna hieman yli 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritystilaston mukaisesta Puolangan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta. Mahdolliseen tilastovirheeseen viitaten Puolangan virkistys- ja muut palvelut jäivät keskimääräisen välitön matkailutulo/välitön matkailutyöllisyys-suhde tarkastelun ulkopuolelle. Jos vertailukohtana käytettäisiin Hyrynsalmen välitön matkailutulo/välitön matkailutyöllisyys-suhdetta, tällöin Puolangalla tarvittaisiin keskimäärin noin 173 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti. Puolangan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimukset ”paljastavat” mahdollisen virkistys- ja muiden palveluiden tilastovirheen.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, menetelmät, paikallistaso, Kainuu