Asiakaslähtöinen liikuntaneuvontamalli : Tutkimus rovaniemeläisten saamasta liikuntaneuvonnasta ja toiveista liikuntaneuvontamallin toteutukseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa liikuntaneuvontaa kehittäville tahoille uutta tietoa asiakaslähtöisen liikuntaneuvontamallin suunnittelun tueksi. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaista liikuntaneuvontaa eri-ikäiset rovaniemeläiset saavat nyt ja millaista liikuntaneuvontaa he haluaisivat saada tulevaisuudessa.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella Rovaniemen kaupungin asukkailta. Kyselyssä selvitettiin vastaajien saamaa liikuntaneuvontaa, tyytyväisyyttä siihen sekä hakeutumista vaikeuttavia tai estäviä tekijöitä. Kyselyssä kartoitettiin myös rovaniemeläisten toiveita liittyen tulevaan liikuntaneuvontamalliin ja halukkuutta osallistua siihen.

Ikäryhmien välillä oli sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Monissa kysymyksissä erottui kuitenkin selkeästi muutama vaihtoehto, vaikka vastausten osuudet vaihtelivat ikäryhmittäin. Tutkimustulosten mukaan harvat vastaajat saavat liikuntaneuvontaa ja suurin osa vastaajista ei osannut sanoa, onko tyytyväinen Rovaniemen liikuntaneuvonnan nykytilanteeseen. Suurimpia syitä olla hakeutumatta neuvontaan olivat tiedon puute tai liikuntaneuvontaa ei koettu tarpeelliseksi. Liikuntaneuvonnan toteuttajaksi toivottiin eniten liikunta-alan ammattilaista ja fysioterapeuttia ja toteutuspaikaksi yksityistä kuntosalia sekä kaupungin liikuntapalveluiden toimistoa ja terveysliikuntaryhmiä. Liikuntaneuvonnan muodoista henkilökohtainen neuvonta kasvokkain, ryhmissä tapahtuva neuvonta ja liikuntaresepti saivat eniten vastauksia. Sisällön, keston ja kontaktien määrän suhteen vastaajat toivoivat monia eri vaihtoehtoja.

Tulosten perusteella Rovaniemelle kaivataan liikuntaneuvontaa ja vastaajista lähes puolet olisivat halukkaita osallistumaan siihen. Ideoin tutkimustulosten ja muiden liikuntaneuvontakäytäntöjen pohjalta, millainen Rovaniemen tuleva, asiakaslähtöinen liikuntaneuvontamalli voisi olla.

The aim of this thesis was to create knowledge for quarters who are developing physical activity counselling so that they can plan a customer-oriented model. The purpose was to find out what kind of counselling people of various ages get in Rovaniemi. The purpose was also to survey what kind of counselling citizens would like in the future.

This study was a quantitative study. Data was collected with a questionnaire from the citizens of Rovaniemi. The questionnaire had questions about what kind of physical activity counselling respondents get in Rovaniemi, are they satisfied with it and what factors make it difficult to seek for it. The questionnaire also included questions of what kind of counselling the citizens want to get in the future and are they willing to participate in it.

There were both similarities and differences between age groups. In many questions there were options that stood out even though proportions were different in age groups. The results show that only few respondents get physical activity counselling and the majority of them did not know whether they are satisfied with it or not. The biggest reasons for not taking part counselling were lack of knowledge or the respondent did not need it. Physical education professionals and physiotherapist were hoped to execute counselling. Respondents hoped that counselling would be executed in gyms, office and exercise groups of sport services in Rovaniemi. Counselling one-to-one or in groups and training prescription were the most popular forms for counselling. Concerning the content, duration and price of the counselling there was variation between options.

The findings show that physical activity counselling is needed in Rovaniemi and almost half of the respondents were willing to participate in it. This thesis includes an idea of what kind of customer-oriented physical activity counselling model there could be in Rovaniemi. The model is planned with the help of the results of the study and other counselling practices.