Yliopistosairaalan tutkimustoiminta hoitohenkilökunnan kokemana

Abstract

Lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimustoiminta on välttämätöntä sairaalan toiminnan tuotekehityksen ja hoidon laadun kannalta. Yliopistosairaalan hoitohenkilökunnalta odotetaan myönteistä suhtautumista tutkimustoimintaan ja tutkimustoiminnassa avustamisen katsotaan kuuluvan jokaisen työntekijän toimenkuvaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia sairaalassa toteutettavasta tutkimustoiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ja edistää yhteistyötä tutkijoiden ja hoitohenkilökunnan välillä sekä vahvistaa tutkimustoiminnan asemaa yhtenä sairaalan perustehtävistä.

Opinnäytetyön aineisto koostuu yhdeksäntoista (19) vastaajan kokemuksista. Vastaajat työskentelevät Meilahden sairaalassa hoitotyössä kahdella eri erikoisalan osastolla. Aineisto kerättiin viiden (5) avoimen kysymyksen avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan sairaalan tutkimustoiminta vaikuttaa hoitohenkilökunnan työhön monella eri tavalla. Vastaajat kuvasivat vastauksissaan tiedon puutteen kokemuksia, ylimääräisen työn kokemuksia sekä potilaan hoitoa ja hoitohenkilökunnan työtä vaikeuttavia kokemuksia. Tutkimuksista tiedottamisen käytännöt vaihtelevat suuresti. Tutkimustoiminta nähdään tärkeänä ja kaikkia hyödyttävänä toimintana, mutta tietoa tutkimusten vaiheista tai työn tuloksista ei saada lainkaan. Tulokset vastaavat pääosin aiempia tutkimustuloksia.

Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi nousevat tiedottamisen käytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä tutkijoiden ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen. Tutkijoiden ja hoitohenkilökunnan välinen toimiva yhteistyö hyödyttäisi hoitohenkilökuntaa, tutkijoita, tutkimusta sekä potilasta.

Laajemman tutkimuksen avulla tulisi selvittää, kuinka yleisiä vastaajien kuvaavat kokemukset ovat. Työssä saatua aineistoa voi hyödyntää jatkotutkimusten suunnittelun pohjana. Aihetta täydentämään olisi syytä selvittää myös tutkijoiden kokemuksia tutkijoiden ja hoito-henkilökunnan välisestä yhteistyöstä.

Medical and nursing science research is essential for continued development of university hospital operations and contributes to improved quality of care. University hospital medical staff is expected to have a positive attitude towards research, and assistance in these research endeavors is considered an integral part of each university hospital employee's job description. In this study the experiences of the nursing staff assisting in research projects at the Helsinki University Hospital were investigated. The aim here is to provide information that can be used to develop and promote co-operation between researchers and medical nursing staff, as well as to strengthen the role of research as one of the core interest areas of any university hospital. The material in this thesis consists of the experiences of nineteen (19) nursing profession-als. Respondents in this study worked in the Meilahti hospital in two different specialized departments. Data were collected using an online accessible questionnaire containing five (5) open questions, and analyzed using established content analysis methods. Results shows that research activities impacts the work of university hospital nursing staff in many ways. In their replies participants reported that they had experienced a lack of shared information about the research project, increases in work load, as well as inconvenience affecting both patient care and personal work performance. It appears that practices regarding information sharing and keeping the nursing staff informed during different research projects varies extensively. Medical research is perceived to be an important part of university hospital practice, a function that ultimately benefits a wide audience. However, information on the progress of these research projects or their results are not readily available to the nursing staff. Essentially, these results are in line with previous data in the field. These results identify the distribution of uniform information and better co-operation between researchers and medical nursing staff as two potential improvement areas. Improved bidirectional co-operation between researchers and medical nursing staff would significantly benefit other medical personnel, researchers, and ultimately also the patient. A larger study should be conducted to determine how common the views uncovered in this study truly are. Results obtained from this study may serve as the bases for future research in this area. However, for more comprehensive view of the interplay between researchers and hospital nursing staff the experiences of the researchers should also be investigated.