Muistisairaan vanhuksen kivun hoidon toteutus palveluasumisyksiköissä
Järvenpää, Riina (2016)
Järvenpää, Riina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111516247
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muistisairaan vanhuksen kivun hoidon toteuttamistapoja palveluasumisyksiköissä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Lisäksi kartoitettiin kivun arviointimenetelmiä, hoitajien kokemia haasteita kivun hoitotyössä ja potilaskohtaisten tarpeiden toteutumista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa muistisairaan kivun hoidon toteuttamisesta palveluasumisyksiköissä. Tuloksien avulla voidaan lisätä hoitohenkilökunnan osaamista ja siten kykyä arvioida ja hoitaa muistisairaan kipua. Näin voidaan parantaa muistisairaan vanhuksen hyvinvointia ja hoitotyön laatua.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muistisairauksia, muistisairaan hoitotyötä, vanhuutta, palveluasumista ja kivunhoitoa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Aineiston analyysiin käytettiin sekä SPSS-tilasto-ohjelmaa, että induktiivista sisällön analyysia. Kyselyyn vastasi 44 hoitotyöntekijää vastausprosentin ollessa 66.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että usea dementoitunut potilas käyttää kipu- ja psyykenlääkkeitä säännöllisesti. PAINAD-kipumittaria kertoi käyttävänsä reilu puolet vastaajista (59,5 %). Sen käyttöä voitaisiin yhtenäistää molemmissa yksiköissä. Kommunikaatiokyvyttömän potilaan kipu saattoi joskus jäädä tunnistamatta. 86 % vastaajista sanoo kivun jäävän epäselväksi ainakin joskus. Haasteelliseksi koettuja tilanteita olivat etenkin potilaan aggressiivisuus, yhteistyökyvyttömyys ja haluttomuus ottaa lääkkeittä. Lisäkoulutuksen koki tarpeelliseksi yli puolet vastaajista.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muistisairauksia, muistisairaan hoitotyötä, vanhuutta, palveluasumista ja kivunhoitoa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Aineiston analyysiin käytettiin sekä SPSS-tilasto-ohjelmaa, että induktiivista sisällön analyysia. Kyselyyn vastasi 44 hoitotyöntekijää vastausprosentin ollessa 66.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että usea dementoitunut potilas käyttää kipu- ja psyykenlääkkeitä säännöllisesti. PAINAD-kipumittaria kertoi käyttävänsä reilu puolet vastaajista (59,5 %). Sen käyttöä voitaisiin yhtenäistää molemmissa yksiköissä. Kommunikaatiokyvyttömän potilaan kipu saattoi joskus jäädä tunnistamatta. 86 % vastaajista sanoo kivun jäävän epäselväksi ainakin joskus. Haasteelliseksi koettuja tilanteita olivat etenkin potilaan aggressiivisuus, yhteistyökyvyttömyys ja haluttomuus ottaa lääkkeittä. Lisäkoulutuksen koki tarpeelliseksi yli puolet vastaajista.