Suomen kaivoslain kehitys privilegiosta kaivosaluelunastuslupaan
Päivinen, Juha (2016)
Päivinen, Juha
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716382
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Suomen kaivoslain kehitystä ja muuttumista vuosisatojen kuluessa. Suomen laki on muokkautunut historiansa aikana useita kertoja. Suomen julistautuessa itsenäiseksi 1917 jäi vanha laki voimaan miltei kokonaisuudessaan samanlaisena. Tämän jälkeen kaivoslakia on uudistettu vuosina 1932, 1943,1965 ja 2011.
Kaivoshistorian vanhin lupakirja on vuonna 1542 Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfin Erik Flemingille antama Privilegio. Asiakirjan tekee mielenkiintoiseksi se, että se on analoginen nykyajan valtaus- ja kaivosoikeuden kanssa. Vuoden 1857 asetus valtauksista käsitti yleisluontoisesti kaikki metallit ja malmit, joita maakerroksissa, järvissä tai soiden pohjalla tavataan. Asetuksessa mainitaan myös muut samanlaiset kivikunnan aineet, joita jalostamalla saatetaan arvokkaimmiksi tehdä. Seuraavan kerran valtaussääntöä uudistettiin vuonna 1883, jolloin vallattavaksi kelpasivat vain metallit. Järvimalmia sai vallata ainoastaan valmisteilla tai jo olemassa olevan teollisuuslaitoksen hyväksi. Valtauksen pinta-ala määrättiin ainoastaan käyttötarpeen mukaan.
Vuoden 1887 jälkeen seuraava teollisuusmineraalivaltaus tehtiin vuonna 1932 ja samaiselta vuodelta on seuraava kaivoslaki, joka on melkein identtinen vuoden 1943 kaivoslain kanssa. Molemmissa määriteltiin aiempaa tarkemmin vallattaviksi kelpaavat kaivoskivennäiset sekä valtauksen kooksi enintään yhdeksän hehtaaria. Vuoden 1965 kaivoslaissa kaivoskivennäisiksi katsottiin kuuluvan lähes kaikki alkuaineet. Luettelon kasvuun oli vaikuttanut uusien alkuaineiden löytyminen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien kehittyminen. Valtausalue sai olla enintään yhdeksän neliökilometriä.
Uuden kaivoslain 2011 mukaan kaivosmineraalien luetteloon on tullut tarkennuksia sekä alkuaineiden että mineraalien suhteen. Lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää alueiden käyttö yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi.
Kaivostoimintaan on aina oltava viranomaisen lupa, jonka myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Monet eri lait ovat yhteydessä voimassa olevaan kaivoslakiin.
Avainsanat privilegio, kaivoslaki, valtaus
Kaivoshistorian vanhin lupakirja on vuonna 1542 Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfin Erik Flemingille antama Privilegio. Asiakirjan tekee mielenkiintoiseksi se, että se on analoginen nykyajan valtaus- ja kaivosoikeuden kanssa. Vuoden 1857 asetus valtauksista käsitti yleisluontoisesti kaikki metallit ja malmit, joita maakerroksissa, järvissä tai soiden pohjalla tavataan. Asetuksessa mainitaan myös muut samanlaiset kivikunnan aineet, joita jalostamalla saatetaan arvokkaimmiksi tehdä. Seuraavan kerran valtaussääntöä uudistettiin vuonna 1883, jolloin vallattavaksi kelpasivat vain metallit. Järvimalmia sai vallata ainoastaan valmisteilla tai jo olemassa olevan teollisuuslaitoksen hyväksi. Valtauksen pinta-ala määrättiin ainoastaan käyttötarpeen mukaan.
Vuoden 1887 jälkeen seuraava teollisuusmineraalivaltaus tehtiin vuonna 1932 ja samaiselta vuodelta on seuraava kaivoslaki, joka on melkein identtinen vuoden 1943 kaivoslain kanssa. Molemmissa määriteltiin aiempaa tarkemmin vallattaviksi kelpaavat kaivoskivennäiset sekä valtauksen kooksi enintään yhdeksän hehtaaria. Vuoden 1965 kaivoslaissa kaivoskivennäisiksi katsottiin kuuluvan lähes kaikki alkuaineet. Luettelon kasvuun oli vaikuttanut uusien alkuaineiden löytyminen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien kehittyminen. Valtausalue sai olla enintään yhdeksän neliökilometriä.
Uuden kaivoslain 2011 mukaan kaivosmineraalien luetteloon on tullut tarkennuksia sekä alkuaineiden että mineraalien suhteen. Lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää alueiden käyttö yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi.
Kaivostoimintaan on aina oltava viranomaisen lupa, jonka myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Monet eri lait ovat yhteydessä voimassa olevaan kaivoslakiin.
Avainsanat privilegio, kaivoslaki, valtaus