Kokemuksia perehtymismateriaalin käytöstä Veripalvelussa
Korkalainen, Piia (2016)
Korkalainen, Piia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816496
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Veripalvelun sähköisessä oppimisympäristössä olevan perehtymismateriaalin käyttöä verenluovutustoiminnassa aloittavien työntekijöiden perehdytyksessä. Tavoitteena on hyödyntää kehittämistyön tuloksia kehitettäessä verenluovutustoiminnan perehdytystä olemassa olevaa perehtymismateriaalia hyödyntäen ja erilaiset oppijat huomioiden.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostilla veren-luovutustoiminnassa vuosina 2014–2015 aloittaneille työntekijöille, jotka edelleen työskentelivät verenluovutustoiminnassa (n=58). Aineisto analysoitiin kuvailevia tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen. Tulokset kuvattiin sekä sanallisesti että frekvensseinä ja prosentteina.
Verenluovutustoiminnassa aloittaneet työntekijät olivat tulosten perusteella pääosin tyytyväisiä perehdytyksen toteutumiseen. Perehdytykseen oli varattu riittävästi aikaa ja pereh-dyttäjien asiantuntemus perehdytettävästä asiasta oli hyvä. Tulosten perusteella perehdytysjaksolle on hyvä nimetä 1-2 perehdyttäjää sekä ottaa aloittavan työntekijän aiempi osaaminen huomioon ja suunnitella perehdytyksen sisältö ja aikataulu yhdessä työntekijän kanssa. Perehdytyksessä kannattaa ottaa huomioon aloittavan työntekijän tapa oppia ja antaa mahdollisuus hyödyntää erilaisia oppimisen tapoja sekä toteuttaa perehdytys Kolbin oppimisprosessia mukaillen.
Perehtymismateriaalin sisältö oli arvioitu pääosin selkeäksi ja se tuki perehtymistä. Perehtymismateriaalista oli ollut hyötyä kaikkien aloittaneiden työntekijöiden perehdytyksessä. Perehtymismateriaalin käytössä oli ollut myös haasteita, joita oli aiheuttanut lähinnä epätietoisuus mitä asioita perehtymismateriaalista tuli käydä läpi ja milloin. Myös runsas toimintaohjeiden lukeminen oli koettu raskaaksi ja osin hyödyttömäksi.
Tulosten perusteella verenluovutustoiminnan perehdytystä on mahdollisuus kehittää parantamalla kokonaisuuden hahmottamista (visuaalista seurattavuutta), huomioimalla oppiminen kokonaisuutena, tukemalla säännöllisesti perehdyttäjien osaamisen kehittämistä sekä vahvistamalla perehdytystä osana osaamisen jatkuvaa kehittämistä (osaamisprofiilit). Lisäksi tarvitaan säännöllistä perehdytyksen toimivuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostilla veren-luovutustoiminnassa vuosina 2014–2015 aloittaneille työntekijöille, jotka edelleen työskentelivät verenluovutustoiminnassa (n=58). Aineisto analysoitiin kuvailevia tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen. Tulokset kuvattiin sekä sanallisesti että frekvensseinä ja prosentteina.
Verenluovutustoiminnassa aloittaneet työntekijät olivat tulosten perusteella pääosin tyytyväisiä perehdytyksen toteutumiseen. Perehdytykseen oli varattu riittävästi aikaa ja pereh-dyttäjien asiantuntemus perehdytettävästä asiasta oli hyvä. Tulosten perusteella perehdytysjaksolle on hyvä nimetä 1-2 perehdyttäjää sekä ottaa aloittavan työntekijän aiempi osaaminen huomioon ja suunnitella perehdytyksen sisältö ja aikataulu yhdessä työntekijän kanssa. Perehdytyksessä kannattaa ottaa huomioon aloittavan työntekijän tapa oppia ja antaa mahdollisuus hyödyntää erilaisia oppimisen tapoja sekä toteuttaa perehdytys Kolbin oppimisprosessia mukaillen.
Perehtymismateriaalin sisältö oli arvioitu pääosin selkeäksi ja se tuki perehtymistä. Perehtymismateriaalista oli ollut hyötyä kaikkien aloittaneiden työntekijöiden perehdytyksessä. Perehtymismateriaalin käytössä oli ollut myös haasteita, joita oli aiheuttanut lähinnä epätietoisuus mitä asioita perehtymismateriaalista tuli käydä läpi ja milloin. Myös runsas toimintaohjeiden lukeminen oli koettu raskaaksi ja osin hyödyttömäksi.
Tulosten perusteella verenluovutustoiminnan perehdytystä on mahdollisuus kehittää parantamalla kokonaisuuden hahmottamista (visuaalista seurattavuutta), huomioimalla oppiminen kokonaisuutena, tukemalla säännöllisesti perehdyttäjien osaamisen kehittämistä sekä vahvistamalla perehdytystä osana osaamisen jatkuvaa kehittämistä (osaamisprofiilit). Lisäksi tarvitaan säännöllistä perehdytyksen toimivuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia.