Päivähoito ADHD- lasten vanhempien tukena
Putkonen, Laura; Tinga, Anu (2008)
Putkonen, Laura
Tinga, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811194074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811194074
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus on selvittää, kokevatko ADHD- lasten vanhemmat saavansa tukea päivähoidolta ja jos, niin millaista tukea. Halusimme myös selvittää, miten ADHD- lasten perheiden saama tuki on vaikuttanut perheeseen. Päivähoidon tehtäväksi on laissa määritelty tukea vanhempien kasvatusoikeutta ja -velvollisuutta. Opinnäytetyössämme tarkastelemme myös, millaista yhteistyö vanhempien ja päivähoidon välillä on, sekä täyttääkö se hyvän yhteistyön kriteerit. Halusimme myös antaa vanhemmille mahdollisuuden esittää toiveita päivähoidolle.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön aineiston hankimme haastattelemalla kuutta ADHD- lapsen vanhempaa. Lasten iät vaihtelivat seitsemän ja kahdentoista välillä. Haastattelut toteutimme pareittain tehtävinä vertaishaastatteluina. Vertaishaastattelu mahdollistaa avoimen keskustelun kahden vertaisen välillä. Tutkijalle hyötynä on, että kaikki aineisto on lähtöisin haastateltavista. Aineiston tulkitsimme teemoittelemalla.
Vanhempien vastauksista kävi ilmi, että myös lasten saama tuki vaikutti koko perheeseen ja vanhempien jaksamiseen. Lasten tukimuotoja päivähoidossa olivat esimerkiksi avustajat, pienryhmät sekä päivähoidon toimintatapojen muutokset lapsen tarpeiden mukaisiksi. Vanhemmat kokivat myös tärkeäksi, että päivähoidon henkilökunta kouluttautui ja haki lisää tietoa liittyen ADHD:n. Stressiä sekä vanhemmille että lapsille aiheutti se, ettei syitä lapsen käyttäytymiselle ymmärretty sekä hoitajien vaihtuvuus päivähoitopaikoissa. Vanhemmat kokivat, että päivähoidon henkilökunta syyllisti heitä lapsen käytöksen vuoksi, ja että heidän huoltaan lapsesta vähäteltiin. He kokivat, ettei heitä kuunneltu eikä uskottu. Vanhemmat kokivat myös raskaaksi kuulla lapsestaan jatkuvasti ainoastaan negatiivista palautetta. He toivoivatkin päivähoidon kuuntelevan heitä herkällä korvalla, ja ottavan rohkeasti esiin vaikeita asioita. Parhaimmillaan päivähoito tarjosi vanhemmille ymmärrystä, tukea ja mahdollisuutta avoimeen keskusteluun. Vanhemmista oli tärkeää, että lapsesta välitettiin päivähoidosta. He kokivat hyvällä yhteistyöllä olevan pitkäkestoiset vaikutukset lapsen tulevaisuuteen.
Tulosten perusteella vanhempien tukeminen vaihtelee paljon riippuen päivähoitopaikasta. Päivähoidolla on kuitenkin suuri merkitys ADHD- lasten perheiden arkeen myös päivähoidon ulkopuolella. Haastattelujen perusteella onnistunut yhteistyö tarjoaa perheille uusia mahdollisuuksia parempaan ja sujuvampaan arkeen ADHD- lapsen kanssa, mutta epäonnistuessaan vanhempien tukemisessa päivähoito aiheuttaa vanhemmille lisää syyllisyyttä, ahdistusta ja stressiä.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön aineiston hankimme haastattelemalla kuutta ADHD- lapsen vanhempaa. Lasten iät vaihtelivat seitsemän ja kahdentoista välillä. Haastattelut toteutimme pareittain tehtävinä vertaishaastatteluina. Vertaishaastattelu mahdollistaa avoimen keskustelun kahden vertaisen välillä. Tutkijalle hyötynä on, että kaikki aineisto on lähtöisin haastateltavista. Aineiston tulkitsimme teemoittelemalla.
Vanhempien vastauksista kävi ilmi, että myös lasten saama tuki vaikutti koko perheeseen ja vanhempien jaksamiseen. Lasten tukimuotoja päivähoidossa olivat esimerkiksi avustajat, pienryhmät sekä päivähoidon toimintatapojen muutokset lapsen tarpeiden mukaisiksi. Vanhemmat kokivat myös tärkeäksi, että päivähoidon henkilökunta kouluttautui ja haki lisää tietoa liittyen ADHD:n. Stressiä sekä vanhemmille että lapsille aiheutti se, ettei syitä lapsen käyttäytymiselle ymmärretty sekä hoitajien vaihtuvuus päivähoitopaikoissa. Vanhemmat kokivat, että päivähoidon henkilökunta syyllisti heitä lapsen käytöksen vuoksi, ja että heidän huoltaan lapsesta vähäteltiin. He kokivat, ettei heitä kuunneltu eikä uskottu. Vanhemmat kokivat myös raskaaksi kuulla lapsestaan jatkuvasti ainoastaan negatiivista palautetta. He toivoivatkin päivähoidon kuuntelevan heitä herkällä korvalla, ja ottavan rohkeasti esiin vaikeita asioita. Parhaimmillaan päivähoito tarjosi vanhemmille ymmärrystä, tukea ja mahdollisuutta avoimeen keskusteluun. Vanhemmista oli tärkeää, että lapsesta välitettiin päivähoidosta. He kokivat hyvällä yhteistyöllä olevan pitkäkestoiset vaikutukset lapsen tulevaisuuteen.
Tulosten perusteella vanhempien tukeminen vaihtelee paljon riippuen päivähoitopaikasta. Päivähoidolla on kuitenkin suuri merkitys ADHD- lasten perheiden arkeen myös päivähoidon ulkopuolella. Haastattelujen perusteella onnistunut yhteistyö tarjoaa perheille uusia mahdollisuuksia parempaan ja sujuvampaan arkeen ADHD- lapsen kanssa, mutta epäonnistuessaan vanhempien tukemisessa päivähoito aiheuttaa vanhemmille lisää syyllisyyttä, ahdistusta ja stressiä.