Omatoimikirjastoselvitys : Case: Äänekosken kaupunginkirjasto
Puranen, Sari (2016)
Puranen, Sari
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216790
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen tapaustutkimus, jonka toimeksiantaja on Äänekosken kaupunginkirjasto. Opinnäytetyön kohteena ovat Äänekosken kaupunginkirjaston Konginkankaan ja Sumiaisten toimipisteet. Työn tavoitteena on omatoimikirjastoista kirjoitettujen tutkimusten ja artikkeleiden avulla muodostaa mahdollisimman monipuolinen kuva ilmiöstä nimeltä omatoimikirjasto. Tavoitteena on myös muodostaa käsitys siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastojen muuttamisessa omatoimikirjastoiksi on, verrattuna olemassa oleviin tutkimustuloksiin.
Omatoimikirjastot ovat Suomessa uusi ilmiö, joten niitä ei ole vielä tutkittu paljon. Aiheesta on tehty yksi Aluehallintoviraston selvitys vuonna 2015 ja kolme ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Artikkeleita aiheesta on julkaistu useita kirjastoalan julkaisuissa. Muissa Pohjoismaissa etenkin Tanskassa ja Ruotsissa omatoimikirjastohistoria on pidempi ja näistä maista on löydettävissä myös enemmän aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita. Nämä tutkimukset ja artikkelit ovat tämän opinnäytetyön pääasiallisia lähteitä. Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastoista kerätty tieto on pääosin peräisin kirjoittajan paikan päällä tekemistä havainnoista ja rakennusvirastosta saaduista piirustuksista.
Omatoimikirjaston perustamista sekä Konginkankaalle että Sumiaisiin puoltaa toimipisteiden sijainti pienissä yhteisöissä joissa on korkea sosiaalinen kontrolli, nykyiset suppeat aukioloajat sekä pitkä etäisyys kaupungin muihin kirjastotoimipisteisiin. Haasteen muutostyölle asettavat tarvittavat kirjastoautomaatiohankinnat ja rakennustekniset muutokset sekä niistä muodostuvat kustannukset.
Äänekosken kaupunginkirjaston resursseista päättävät tahot voivat käyttää tätä opinnäytetyötä pohjana pohtiessaan sitä, kannattaako Konginkankaalle ja/tai Sumiaisiin ottaa käyttöön omatoimiaikoja. Työn tulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muiden kirjastotoimipisteiden arviointiin, mutta niitä voi käyttää taustatietona siihen, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon omatoimikirjastoa suunniteltaessa. Yleispätevää ohjetta tai kustannusarviota omatoimikirjaston perustamiseen ei ole annettavissa, sillä jokaiseen kirjastoon liittyy erityispiirteitä, jotka on otettava suunnittelussa huomioon.
Olemassa oleva tutkimus Suomessa on keskittynyt selvittämään asiakkaiden ja henkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia omatoimikirjastoista. Mielestäni seuraavaksi olisi hyödyllistä toteuttaa kävijä- ja lainaustilastoihin perustuva määrällinen tutkimus siitä, miten, milloin ja kuinka paljon omatoimiaikoja oikeastaan käytetään.
Omatoimikirjastot ovat Suomessa uusi ilmiö, joten niitä ei ole vielä tutkittu paljon. Aiheesta on tehty yksi Aluehallintoviraston selvitys vuonna 2015 ja kolme ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Artikkeleita aiheesta on julkaistu useita kirjastoalan julkaisuissa. Muissa Pohjoismaissa etenkin Tanskassa ja Ruotsissa omatoimikirjastohistoria on pidempi ja näistä maista on löydettävissä myös enemmän aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita. Nämä tutkimukset ja artikkelit ovat tämän opinnäytetyön pääasiallisia lähteitä. Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastoista kerätty tieto on pääosin peräisin kirjoittajan paikan päällä tekemistä havainnoista ja rakennusvirastosta saaduista piirustuksista.
Omatoimikirjaston perustamista sekä Konginkankaalle että Sumiaisiin puoltaa toimipisteiden sijainti pienissä yhteisöissä joissa on korkea sosiaalinen kontrolli, nykyiset suppeat aukioloajat sekä pitkä etäisyys kaupungin muihin kirjastotoimipisteisiin. Haasteen muutostyölle asettavat tarvittavat kirjastoautomaatiohankinnat ja rakennustekniset muutokset sekä niistä muodostuvat kustannukset.
Äänekosken kaupunginkirjaston resursseista päättävät tahot voivat käyttää tätä opinnäytetyötä pohjana pohtiessaan sitä, kannattaako Konginkankaalle ja/tai Sumiaisiin ottaa käyttöön omatoimiaikoja. Työn tulokset eivät ole sellaisenaan siirrettävissä muiden kirjastotoimipisteiden arviointiin, mutta niitä voi käyttää taustatietona siihen, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon omatoimikirjastoa suunniteltaessa. Yleispätevää ohjetta tai kustannusarviota omatoimikirjaston perustamiseen ei ole annettavissa, sillä jokaiseen kirjastoon liittyy erityispiirteitä, jotka on otettava suunnittelussa huomioon.
Olemassa oleva tutkimus Suomessa on keskittynyt selvittämään asiakkaiden ja henkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia omatoimikirjastoista. Mielestäni seuraavaksi olisi hyödyllistä toteuttaa kävijä- ja lainaustilastoihin perustuva määrällinen tutkimus siitä, miten, milloin ja kuinka paljon omatoimiaikoja oikeastaan käytetään.