Vastaanottokeskusten ohjaajien psykososiaaliset kuormitus- ja tilannetekijät
Mäkinen, Antti (2016)
Mäkinen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112316894
Tiivistelmä
Vuosina 2015 - 16 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huomattavasti Suomessa. Uusia vastaanottokeskuksia perustettiin nopealla tahdilla ja myöhemmin niistä monet lakkautettiin. Asiaa käsiteltiin myös paljon julkisuudessa, mutta harvemmin työntekijöiden näkökulmasta.
Opinnäytetyöni tarkoituksena olikin tutkia kuinka vastaanottokeskusten ohjaajat ovat kokeneet työhyvinvointinsa viime vuoden ajalta.
Työssä esitellään turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa yleisesti ja vuosien 2015 -16 muutoksia turvapaikanhakijoiden määrässä. Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia yleisesti sekä siihen vaikuttavia psykososiaalisia ja tilanteellisia tekijöitä.
Opinnäytetyötä varten lähetin sähköisen kyselylomakkeen kuuteen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jonka avulla kartoitin ohjaajien työhyvinvointiin merkityksellisiä tekijöitä.
Kyselyn perusteella saaduista vastauksista ei voi tehdä kovinkaan tarkkoja johtopäätöksiä alhaisen osallistujamäärän takia. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina ohjaajien työhvinvointiin merkityksellisistä tekijöistä. Vastausten perusteella voidaan todeta että ohjaajien työn määrä on lisääntynyt paljon, ja että työympäristön ja -yhteisön muutokset ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin.
Opinnäytetyöni tarkoituksena olikin tutkia kuinka vastaanottokeskusten ohjaajat ovat kokeneet työhyvinvointinsa viime vuoden ajalta.
Työssä esitellään turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa yleisesti ja vuosien 2015 -16 muutoksia turvapaikanhakijoiden määrässä. Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia yleisesti sekä siihen vaikuttavia psykososiaalisia ja tilanteellisia tekijöitä.
Opinnäytetyötä varten lähetin sähköisen kyselylomakkeen kuuteen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jonka avulla kartoitin ohjaajien työhyvinvointiin merkityksellisiä tekijöitä.
Kyselyn perusteella saaduista vastauksista ei voi tehdä kovinkaan tarkkoja johtopäätöksiä alhaisen osallistujamäärän takia. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina ohjaajien työhvinvointiin merkityksellisistä tekijöistä. Vastausten perusteella voidaan todeta että ohjaajien työn määrä on lisääntynyt paljon, ja että työympäristön ja -yhteisön muutokset ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin.